Kultaranta II

Kultaranta II Naantalin vesillä

 

Kultaranta II – porvoolaista veneenrakennustaitoa parhaimmillaan

Tasavallan tärkein vene on Kultaranta, jolla presidentti liikkuu kesäaikaan Naantalissa kesäasuntonsa Kultarannan vesillä. Nykyinen presidentti Sauli Niinistön käytössä oleva alus on järjestyksessä jo kahdeksas samanniminen. Yksi varhaisista, Kultaranta II, liittyy monella tavalla Porvooseen. Se suunniteltiin ja rakennettiin kaupungissa, veneen piirustusta säilytetään Porvoon museon arkistossa. Milloin ja miksi tasavallan ykkösvene tehtiin Porvoossa?

Suomalaisessa laivanrakentamisessa elettiin korkeasuhdannetta 1900-luvun alussa, syynä tähän olivat Venäjän keisarikunnan laivaston suuret tilaukset. Vuonna 1911 Porvoossa aloitti toimintansa uusi telakka, A.B. Borgå Båtvarf O.Y. Sen tärkeimmät omistajat olivat koneinsinööri Gabriel Geitlin ja toimitusjohtaja Mårten Ekblom. Telakan palvelukseen saatiin kiinnitettyä ulkomailla opiskellut ja työskennellyt insinööri Gösta Kyntzell (1882-1961). Hän toimi perustamisvaiheessa telakan pääsuunnittelijana ja teknisenä johtajana.

Borgå Båtvarfin telakka-alue joen itärannalla oli laaja käsittäen kaksi työpajahallia ja konepajan.

Uuden telakan toiminta keskittyi joen itärannalle Meritullinkadulle Porvoon kaupungin keskustan tuntumaan. Telakka-alue oli laaja: se käsitti kaksi suurta työpajahallia sekä pienemmän kivirakenteisen konepajan. Joelta telakalle johti parikymmentä metriä pitkä kanava. Vuonna 1916 telakalle perustettiin oma valimo ja seuraava vuonna kohosi uusi verstasrakennus puuveneiden rakentamista varten.

Ensimmäisen maailmansodan aikana 1914-1917 Borgå Båtvarf kasvoi yhdeksi Suomen suurimmista telakoista, jossa rakennettiin yli 200 työntekijän voimin lukuisia aluksia Venäjän laivaston tarpeisiin. Sen tilauskirjoissa oli mm. jokiliikenteeseen tarkoitettuja panssariveneitä ja nopeita partioveneitä. Kaikki armeijan tilaukset Venäjältä päättyivät vuoden 1917 vallankumoukseen.

Suomen itsenäistymisen jälkeen telakka keskittyi valmistamaan aluksia kotimarkkinoille aikaisempaa pienemmässä mittakaavassa. Laivanrakennustekniikan kehittymistä seurattiin perustamalla telakalle oma moottoriosasto, johon kuului metalli- ja takkirautavalimo, peltitakomo ja paja. Telakan erikoisuus olivat Borgå-moottoreilla varustetut pienet kalastusmoottoriveneet. Yhteistyö armeijan kanssa jatkui: Borgå Båtvarf toimitti 1920-luvun lopulla kaksi torpedomoottorivenettä Suomen laivastolle. Useimmat alukset olivat Gösta Kyntzellin suunnittelemia.

Vuonna 1929 telakka sai erityistilauksen: presidentti Lauri Kristian Relanderin käyttöön tarvittiin uusi vene.  Kultarantaan ei ollut 1920-luvulla siltayhteyttä, joten vieraat haettiin i Naantalista kesäasunnolle Kultaranta-nimisellä avomoottoriveneellä. Nyt oli aika hankkia katettu vene presidentille.

Kultaranta II. Gösta Kyntzellin piirustus vuodelta 1929.

Porvoon museon arkistossa säilytettävä Gösta Kyntzellin laatima Kultaranta II -veneen piirustus esittää 30 jalan eli n. 9 metrin pituista moottorivenettä. Veneessä on tilat kahden hengen miehistölle ja kymmenelle matkustajalle. Veneen muotoiluun Kyntzell oli saanut vaikutteita ruotsalaisista kilpaveneistä.

Presidentin vene rakennettiin huolella ensiluokkaisista materiaaleista. Ylellisyyden tuntua lisäsivät sähköllä toimivat ajo- ja sisävalot, puhvelinnahalla verhoillut istuintyynyt ja kultareunuksiset samettiverhot. Valmis mahonkivene oli nopea, siitä piti huolen veneen 90 hevosvoiman moottori. Kultaranta II kuljetti presidenttejä vuosikymmeniä ajan. Varsinkin presidentit P.E. Svinhufvud ja Urho Kekkonen liikkuivat veneellä aktiivisesti myös saaristoretkillään. Presidenteistä Kekkonen oli Kultaranta II:n viimeinen käyttäjä.  Nykyään se kuuluu Suomen merimuseon kokoelmiin ja on esillä Merikeskus Vellamossa Kotkassa.

Borgå Båtvarfin työntekijöitä 1914.

Yli 500 alusta rakentaneen Borgå Bårtvarfin toiminta päättyi talouslamaan vuonna 1932. Kaksi vuotta myöhemmin kaikki telakan rakennukset ja koneet tuhoutuivat tulipalossa. Gösta Kyntzellin ura porvoolaisten telakoiden palveluksessa jatkui tämä jälkeenkin, kaikkiaan hän piirsi lähes 600 alusta: purjealuksia, sekä moottori- ja höyrylaivoja.

 

Juha Jämbäck