Pronssikirves & Metallinetsintä / Bronsyxa & Metalldetektering

Pronssikausi itäisellä Uudellamaalla

Pronssikausi ajoitetaan suurin piirtein vuosiin 1700 –500 eaa. Tutkijat ovat jakaneet ajanjakson vanhempaan pronssikauteen 1700–1100 eaa. ja nuorempaan pronssikauteen 1100–500 eaa. Toisaalta ajanjaksosta voidaan käyttää myös nimitystä varhaismetallikausi (1900 eaa. – 300 jaa.).

Noin 2500 eaa. rannan korkeus oli Porvoon seudulla noin 15 m mpy. Vuoden 1000 eaa. paikkeilla veden pinta oli laskenut korkeudelle 10 m mpy. Rannansiirtymän avulla voidaan jossain määrin ajoittaa alueen muinaisjäännöksiä. Porvoosta tunnetaan 35 hautaröykkiötä, joita pidetään pronssikautisina. Loviisasta tunnetaan 14 tällaista röykkiötä.

Pronssikauden asuinpaikkoja tunnetaan huomattavasti vähemmän. Itäisellä Uudellamaalla on vain muutamia asuinpaikkoja, joissa on kivikauden lisäksi merkkejä asumisen jatkumisesta myös pronssikaudella. Kuuluisin ja tutkituin asuinpaikka on ollut Porvoon Böle. Se sijaitsi Munkkalassa ja on jäänyt moottoritien ja Ilolan eritasoliittymän alle. Löydöt asuinpaikalla viittasivat yhteyksistä niin itään kuin länteen. Asuinpaikalta on tutkittu pyöreä pystypaaluinen rakennus, jossa paalujen välit ovat olleet oksapunosta.

Lähtökohtaisesti vanhemman pronssikauden haudat suuria ja sijaitsevat korkeimmilla maaston kohdilla. Nuoremmalla pronssikaudella hautaröykkiöt ovat pienempiä ja sijaitsevat myös matalammilla kohdilla. Tähän sääntöön on olemassa poikkeuksia. Joskus pronssikautiseen röykkiöön on tehty vielä rautakaudellakin uusi hautaus.

Pronssikauden muinaisjäännökset keskittyvät itäisellä Uudellamaalla nykyisten jokien varsille tai lähelle merenrantaa.

Bronsåldern i östra Nyland

Bronsåldern dateras till ungefär åren 1700–500 f.v.t. Forskarna har indelat tidsperioden i den äldre bronsåldern 1700–1100 f.v.t. och i den yngre bronsåldern 1100–500 f.v.t. Även termen den tidiga metallåldern används om tidsperioden (1900 f.v.t. – 300 e.v.t.).

Kring år 2500 f.v.t. var stranden i Borgåtrakten c. 15 m ö.h. Kring år 1000 f.v.t. hade havets yta sjunkit till 10 m ö.h. Med hjälp av den förändrade strandhöjden kan man i viss utsträckning datera områdets fornfynd. I Borgå känner man till 35 gravrösen som anses vara från bronsåldern. Det finns 14 dylika rösen i Lovisa.

Man känner till betydligt färre boplatser från bronsåldern. I östra Nyland finns endast ett fåtal boplatser från stenåldern som även uppvisar tecken på bosättning under bronsåldern. Den mest berömda och mest forskade boplatsen är Böle i Borgå. Den ligger i Munkby och har blivit under motorvägen och anslutningen vid Illby. Fynd från boplatsen hänvisar till både östliga och västliga kontakter. På boplatsen har forskningsobjektet varit en rund byggnad med stående pålar med mellanrum som fyllts med flätade kvistar.

I princip har gravarna från den äldre bronsåldern varit stora och de var belägna på höga platser i terrängen. Under den yngre bronsåldern var gravrösen mindre och de låg även på lägre platser. Ingen regel utan undantag för de bronstida rösena användes ibland som gravplatser även under järnålder.

De flesta fornfynden från bronsåldern i östra Nyland finns vid nuvarande ådalar eller nära havsstranden.

Bysmedsin pronssikirves

Esine on oikokirveen puolikas, joka on murtunut rikki. Vain teräosa on tallella. Esine on varsin pieni ja sitä on käytetty työkirveenä esim. puun työstöön. Esine löytyi pellosta. Toinen oikokirves itäiselä Uudellamaalla on löytynyt Sipoon sairaalan rakennustöissä. Kirveestä on kopio Porvoon museon näyttelyssä. Sipoon oikokirves on tyylillisesti erilainen kuin Bysmedsin kirves. Bysmedsin kirvestä muistuttaa lähimmin Salon Perniöstä löytynyt oikokirves. Kirveenterä kuuluu Museoviraston arkeologiseen kokoelmaan ja on sieltä lainassa Porvoon museolta.  Terä on konservoitu.

Linkistä pääsee lukemaan lisätietoja kirveestä. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/kmloyto/read/asp/r_loyto_det.aspx?LOYTO_ID=54239

Bronsyxa från Bysmeds

Föremålet är ena halvan av en söndrig avsatsyxa. Det enda som återstår är bladet. Föremålet är mycket litet och det har använts som arbetsyxa t.ex. för att bearbeta trä. Föremålet hittades på en åker.  En annan avsatsyxa från östra Nyland har hittats vid byggnadsarbetena vid Sibbo sjukhus. En kopia på yxan visas i Borgå museums utställning.  Yxan från Sibbo skiljer sig stilmässigt från den från Bysmeds. Yxan från Bysmeds påminner mest om en yxa hittad i Bjärnå i Salo. Yxbladet hör till Museiverkets arkeologiska samling och har lånats till Borgå museum. Bladet har konserverats.

Mer information om yxan via länken (på finska). https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/kmloyto/read/asp/r_loyto_det.aspx?LOYTO_ID=54239

Olka- ja putkikirveet

Bysmedsin kirves edustaa olkakirveitä. Niissä on teräosa, olkaosa ja varsi, johon kirveen puinen varsi on kiinnitetty. Varsiosa rikkoutui helposti kirveellä iskettäessä ja tueksi kehitettiin olka. Siltikin varsi rikkoutui helposti ja Bysmedsin tapauksessa, kirveen terä on rikkoutunut olkaosan vierestä. Olkakirveet tulivat Suomeen Skandinaavisen kulttuuripiirin kautta.

Avsats- och holkyxor

Yxan från Bysmeds är en avsatsyxa. De består av ett blad som skaftats i ett nackhöjt träskaft. Skaftdelen gick lätt söner då man högg med yxan och därför behövdes nackdelen som ett stöd. Skaftet gick ändå lätt sönder och i fallet från Bysmeds har bladet gått sönder vid nackdelen.  Avsatsyxorna kom till Finland via den skandinaviska kultursfären.

Kuva/Foto: OLKAKIRVEITÄ / AVSATSYXOT Museovirasto/Museiverket CC BY 4.0

Putkikirveissä eli -onsikirveissä varsi kiinnitettiin onton kirveenterän sisälle, jolloin varsi ei rikkoutunut niin helposti. Eräässä Suomesta löytyneessä kirveenterässä oli vielä puuta jäljellä ja se pysyttiin tunnistamaan saarneksi (Fraxinus excelsior). Onsikirveistä tuli vallitseva kirvestyyppi pitkäksi aikaa koko Euroopassa. Vaikka osa Suomesta löytyneistä kirveistä on tuontiesineitä, kirveitä on valmistettu myös Suomessa.

I holkyxan var skaftet fäst i ett ihåligt yxblad för att skaftet inte skulle gå sönder för lätt. I ett i Finland hittat yxblad återstod fortfarande delar av trä som identifierats till ask (Fraxinus excelsior). Holkyxan blev den rådande yxan i Europa under en lång tid. Fastän en del av yxorna som hittats i Finland var importerade, tillverkades yxor även här.

Kuva/Foto: PUTKIKIRVEITÄ ELI ONSIKIRVEITÄ / HOLKYXOR Museovirasto/Museiverket

Porvoon Suomenkylästä/ Anttilasta löytyi kaksi pientä putkikirvestä maasaunaa rakennettaessa vuonna 1889. Toinen niistä päätyi Porvoon museoon ja toinen Muinaistieteelliselle toimikunnalle eli nykyiseen Museovirastoon.

Då en jordbastu byggdes år 1889 hittades två holkyxor i Finnby och Andersböle i Borgå. Den ena gavs till Borgå museum och den andra till Arkeologiska Kommissionen d.v.s.  nuvarande Museiverket.

Nykytutkimus

Metallinetsinnän ja uuden tutkimuksen myötä tietomme pronssikaudesta lisääntyy koko ajan. Suomessa vainajat on pääosin polttohaudattu pronssikaudella, joten emme voi nykymenetelmin selvittää niistä muinais-DNA:ta. Naapurimaista tällaisia tietoja on kuitenkin saatavissa. Kielitiedettä, arkeologiaa ja DNA-tutkimusta yhdistämällä on päädytty näkemykseen, että itämerensuomalaista kieltä puhuvat ihmisryhmät saapuivat Suomen alueelle nuoremmalla pronssikaudella. Tästä kielestä kehittyi lopulta suomen kieli läheisine sukulaiskielineen.

Näyttelyssä pronssinvaluuta esittävässä kuvassa on kuvattu nainen lapsineen. Nykytutkimuksessa on haluttu tuoda esille naisen rooli menneisyyden aktiivisena toimijana. Vanhemmassa tutkimuksessa arkeologiset löydöt on tulkittu usein miehisestä näkökulmasta, mutta menneisyyden sukupuolirooleja ei pitäisi tulkita nykyisyyden arvojen värittäminä.

Nutida forskning

Tack vare metalldetektering och ny forskning ökar vår kunskap om bronsåldern hela tiden. I Finland hade man under bronsåldern främst brandbegravning och därför går det inte med nutida metoder att fastställa de avlidnas arkeologiska DNA. Man kan erhålla dylika uppgifter från våra grannländer. Genom att förena lingvistik, arkeologi och DNA-forskning har man kommit till slutsatsen att folken som talade östersjöfinska språk kom till Finland under den yngre bronsåldern. Detta språk utvecklades sedan till det finska språket med sina nära släktspråk.

En kvinna med sina barn finns avbildad på utställningens bild om bronsgjutning. Inom nutida forskningen vill man betona kvinnans aktiva roll.  Äldre arkeologisk forskning har ofta haft en manlig synvinkel, men tolkningen av de forna könsrollerna borde inte präglas av rådande värderingar.

Mitä teen, kun löydän muinaisesineen tai muinaisjäännöksen

Jos teet maasta löydön, jota epäilet yli 100-vuotta vanhaksi, sitä tulee tarjota Museovirastolle lunastettavaksi. Löydöstä voi täyttää tiedot Ilppari-palveluun www.kyppi.fi/ilppari tai siitä voi lähettää sähköpostilla kuvan alueelliseen vastuumuseoon: riikka.mustonen@porvoonmuseo.fi. Arkeologille voi myös soittaa ja pyytää käymään katsomassa esinettä.

Jos Museovirasto pyytää löydön tarkasteltavaksi tai haluaa sen jo ilmoituksen perusteella liittää kokoelmiinsa, esineen voi lähettää maksutta Museovirastoon tai sen voi tuoda alueelliseen vastuumuseoon eteenpäin toimitettavaksi.

https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat/mita-teen-kun-loydan-muinaisesineen

Myös muinaisjäännöksen tai sellaiseksi epäillyn kohteen voi ilmoittaa Ilppariin. Voit varmistaa sitä ennen muinaisjäännösrekisteristä, onko kohde ennestään tunnettu.

Tutustu muinaisjäännösrekisteriin

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx

Valitse Arkeologiset kohteet

Voit hakea rekisteristä kunnittain erilaisia kohteita.

Voit myös siirtyä sivun yläpalkista suoraan kartalle. Jos teet näin, muista avata vasemmalta Karttatasot-palkista kaikki Muinaisjäännösrekisterin tasot.

Vad skall jag göra om jag hittar ett forntida föremål eller fornlämning

Om du hittar något i jorden och misstänker att det är mer än 100 år gammalt skall du anmäla fyndet till Museiverket. Man kan fylla i uppgifterna på anmälningstjänsten Ilppari https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/ilmoitus/edit/asp/svk_default.aspx eller skicka ett foto per e-post till museet med regionalt ansvar: riikka.mustonen@porvoonmuseo.fi. Det går också att ringa arkeologen och be henne komma och titta på föremålen.

Om Museiverket p.g.a. anmälan vill undersöka föremålet eller vill ha det ha det till sina samlingar, kan föremålet skickas avgiftsfritt till Museiverket eller man kan också hämta föremålet till museet med regionalt ansvar som skickar det vidare.

https://www.museovirasto.fi/sv/samlings-och-informationstjanster/esinekokoelmat/mita-teen-kun-loydan-muinaisesineen

Även en anmälan om en fornlämning eller ett antagande kan göras på Ilppari. Du kan även kolla från fornminnesregistret om platsen är känd från tidigare.

Bekanta dig med fornminnesregistret (på finska)

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx

Välj Arkeologiset kohteet

Du finner olika objekt enligt kommun.

Från den övre balken kommer du också direkt till kartan, kom sedan ihåg att från Kartlagret öppna alla fornminnesregistrets lager.

Metallinetsintä harrastuksena

Metallinetsinnässä on noudatettava sääntöjä, jotta ei kaivamalla tuhoa mitään suojeltua. Metallinetsijän oppaassa on käsitelty tarkemmin, miten erityyppisiin arkeologisen kulttuuriperinnön kohteisiin tulee suhtautua. Kaivamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Valtion maita koskien, tietoa löytyy täältä: https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/muut-luvat/metallinetsimen-kaytto/

Metallinetsijän opas

https://www.museovirasto.fi/uploads/Palvelut_ja_ohjeet/Muinaisjaannokset_ja_metallinetsin_opas_2020.pdf

Metal detectors guide

https://www.museovirasto.fi/uploads/Palvelut_ja_ohjeet/Antiquities_and_metal_detectors_guide_2020_final.pdf

Linkki Ilppariin (muinaisesineiden ja muinaisjäännöskohteiden ilmoittamispalvelu)

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/ilmoitus/edit/asp/default.aspx

Linkki LöytöSampoon (Suomen arkeologiset löydöt semanttisessa webissä)

https://dev.loytosampo.fi/fi/

FindSampo (Finnish Archaeological Finds on the Semantic Web)

https://dev.loytosampo.fi/en/

Museoviraston tietosivu:

https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologia-harrastuksena

Metalldetektering som hobby

Då man letar efter metallföremål måste reglerna följas för att ingenting som är fredat skall komma till skada.  I guiden för metallsökare finns noggranare råd om hur man skall förhålla sig till olika arkeologiska kulturarvsobjekt. För utgrävningar krävs landsägarens lov. För information om mark ägd av statens se: https://www.metsa.fi/sv/jord-och-vatten/tillstand/ovriga-tillstand/metallsokning/

Guide för metallsökare

https://www.museovirasto.fi/uploads/Palvelut_ja_ohjeet/Muinaisjaannokset_ja_metallinetsin_opas_2020_SVE_final.pdf

Metal detectors guide

https://www.museovirasto.fi/uploads/Palvelut_ja_ohjeet/Antiquities_and_metal_detectors_guide_2020_final.pdf

Länk till Ilppari (anmälningstjänst för fornfynd och fornlämningar)

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/ilmoitus/edit/asp/svk_default.aspx

Länk till LöytöSampo (Arkeologiska fynd i Finland i semantisk webb) (på finska)

https://dev.loytosampo.fi/fi/

FindSampo (Finnish Archaeological Finds on the Semantic Web) (på engelska)

https://dev.loytosampo.fi/en/

Museiverkets infosida:

https://www.museovirasto.fi/sv/kulturmiljo/arkeologiskt-kulturarv/arkeologi-som-hobby

Apua, pelloltani löytyi muinaisesine

Usein ihmiset pelkäävät ilmoittaa löytämistään esineistä tai muinaisjäännöksistä. Pelon takana voi olla ajatus siitä, että esim. viljeltävä pelto menee käyttökieltoon tai vieraat ihmiset alkavat kulkea lähellä pihapiiriä. Pelko on kuitenkin turha.

Meidän yhteinen historiamme kuuluu kaikille. Jokin tila on voinut olla samalla suvulla sata vuotta, mutta hautaröykkiö tilan mailla on voinut olla paikallaan yli 3000 vuotta. Monet aikaisemmat sukupolvet maanomistajia ovat sen silloin säästäneet. Hautaröykkiö tulee pyrkiä säilyttämään myös tuleville sukupolville.

Kun muinaisjäännös on yleisessä tiedossa, sitä osataan suojella maankäytön suunnittelussa ja se otetaan huomioon tutkimuksessa. Muinaisesineet ja muinaisjäännökset ovat tärkeitä tiedonlähteitä, kun pyritään vastaamaan kysymyksiin menneistä ajoista.

Muinaisjäännökset ovat suojeltuja. Niitä ei saa kaivaa, peittää tai muuten vahingoittaa. Vallitseva maankäyttö on kuitenkin sallittua, eli jos pellolta löytyy vaikkapa kivikautinen asuinpakka, pellon viljelyä saa edelleen jatkaa. Pelto ei mene käyttökieltoon. Pellolta löytynyt esine saattaa olla yksittäinen hukkunut tai muutoin maahan päätynyt tavara. Se saattaa kuitenkin olla merkki paikalla olevasta muinaisjäännöksestä, joka on ehjänä vielä kyntökerroksen alapuolella.

Vaikka muinaisjäännökset ovat julkisesti nähtävillä netissä, eivät kiinnostuneet kansalaiset voi mennä katsomaan niitä ihmisten pihoihin omine lupinensa. Pihat ovat yksityisalueita. Muinaisjäännöksiä on niin paljon, että erilaisia kohteita löytyy vierailtavaksi hyvin yksityisalueiden ulkopuolella.

Muinaisjäännöksen hoitoon tarvitaan hoitolupa. Sen myöntää Museovirasto, mutta Porvoon museo voi antaa asiasta lisätietoja. Muinaisjäännöksen hoitoon voi hakea Museovirastosta avustusta.

Jos maillasi on muinaisjäännös, joka vaikuttaa rakennussuunnitelmiisi, ota yhteys Porvoon museoon, niin selvitetään, miten tilanne saadaan ratkaistuksi.

Hjälp, jag hittade ett fornfynd på min åker

Människor är oftast rädda för att anmäla upptäckta föremål eller fornlämningar. Orsaken till rädslan kan vara oron över att användandet av en odlad åker förbjuds eller för att främmande människor kommer att röra sig nära gården. Oron är helt obefogad.  

Vår gemensamma historia tillhör oss alla. En gård kan ha ägts samma släkt i hundra år, men gravröset på gårdens mark har funnits på samma ställe i över 3000 år. Det har sparats av många tidigare markägare.

Då en fornlämning är allmänt känd, kan man skydda den då det gäller planering av hur marken används och det noteras i samband med forskning. Forntida föremål och fornlämningar ger viktig information om gångna tider.

Fornlämningar är fredade, de får inte utgrävas, de får inte överhöljas eller skadas. Då den rådande användningen av marken gäller, betyder det att om en boplats från stenåldern hittas på en åker får den fortfarande användas för odling. Det blir inget förbud gällande åkerns användning. Föremålet som hittats på åkern kan vara ett enskilt borttappat föremål eller ett som bara annars har hamnat där. Det kan också vara ett tecken på en fornlämning som bevarats intakt under skiktet som plöjs.

Fastän fornlämningar finns till allmänt påseende på nätet, kan man inte utan lov gå och titta på dem då de är belägna på människors gårdar. En gård är ett privatområde. De finns dock rikligt med fornlämningar och många som kan besökas då de inte ligger på privatområden.

Ett vårdtillstånd krävs för skötseln av en fornlämning. Det beviljas av Museiverket, tilläggsinformation fås av Borgå museum.  Museiverket ger understöd för skötsel av fornlämningar.

Kontakta Borgå museum om den finns en fornlämning på din mark som påverkar dina byggnadsplaner och situationen utreds.

Riikka Mustonen