FAQ

Usein kysyttyä / Ofta frågat / Frequently asked

 

Missä on Valtiopäivänäyttely ja Ullan viuhka? / Var är Lantdagsutställningen och Ullas solfjäder? / Where is the Exhibition about the Diet of Porvoo and Miss Ulla´s famous fan?

Tämä monen kaipaama näyttely odottaa tällä hetkellä esillepanoa uudistetussa muodossa. Näyttely palaa siis samaan tilaan kuin ennenkin mutta entistä miellyttävämpänä.

Den av många saknade utställningen väntar för tillfället på att ställas ut i uppdaterat skick. Utställningen kommer med andra ord tillbaka till samma utrymme men i en ännu behagligare sammansättning.

Several visitors have been anxious that this Exhibition is gone forever. No need to worry. The Diet of Porvoo is being renewed and will turn up again in the same locality as before.

 

Miksi museossa on hämärää? / Varför är det så mörkt i museet? / Why is it so dark in the Museum?

Näkyvä valo ja sen sisältämä näkymätön ultraviolettisäteily vaurioittavat teoksia ja objekteja. Pitkän iän takaamiseksi museoesineitä näytetään yleisölle usein himmeässä valossa. Myös tämän vuoksi valokuvaaminen salamalla on näyttelyissä kielletty.

Både synligt ljus och osynlig ultraviolett strålning skadar verk och objekt. Museiföremål visas ofta för allmänheten i dunkel belysning för att de skall hållas i gott skick så länge som möjligt. Det är också orsaken till att fotografering med blixt är förbjudet i utställningarna.

All light is bad for the exhibited objects. In order to preserve the objects as long as possible we try to minimize their exposure of light. This is also the reason why it is not allowed to use a flashlight when taking pictures of the Exhibitions.

 

Onko eläimet tapettu näyttelyä varten? / Har djuren dödats för att användas i utställningen? / Are the animals killed to be stuffed?

Valtaosa museon konservoiduista selkärankaisista eläimistä on löytynyt kuolleena. Liikenteen uhreja ja ikkunalasiin törmänneitä lintuja löytyy säännöllisesti. Moni nisäkäs on saatu museoon myös eläintarhasta. Selkärangattomat, kuten hyönteiset, ja kaikki kasvit on kyllä kerätty ja lopetettu museon kokoelmia varten, niin myös muutama kaikkein vanhimmista eläimistä.

Merparten av museets konserverade ryggradsdjur har hittats döda. Det hittas ständigt trafikoffer eller fåglar som har flugit mot en fönsterruta. Många däggdjur har också kommit till museet från en djurpark. Ryggradslösa djur, som insekter, och alla växter har samlats och avlivats för museets samlingar, liksom också en del av de allra äldsta djuren.

Most of the mounted animals in the museum have been found dead. Sadly enough, many animals die due to traffic and reflecting windows. Many mammals have also been Zoo-animals, and then been donated to the museum. The rest of our Natural History collections, like the plants, insects and the oldest objects, have been collected in order to be preserved in the museum.

 

Kuka oli Tapani Löfving? / Vem var Stefan Löfving? / Who was Stefan Löfving?

Stefan Löfving tunnetaan rohkeana ja viekkaana partiomiehenä joka Isovihan aikana hankaloitti venäläismiehittäjän toimia kaikin keinoin.

Stefan syntyi vuonna 1689 Viron Narvassa, joka oli tuolloin ruotsalainen varuskuntakaupunki. Kielitaitonsa ja kekseliäisyytensä ansiosta hänen oli helppo harhauttaa vihollista. Kun venäläiset hyökkäsivät Porvooseen 1713, Löfving kunnostautui taistelussa polttamalla Porvoonjoen sillan perääntyjien jäljessä, mutta menetti taistelun tuoksinassa toisen korvansa.

Isonvihan päätyttyä kapteeniksi ylennyt Löfving perusti perheen ja otti hoitaakseen Hommanäsin sotilasvirkatalon Porvoon lähettyvillä. Löfving eli korkeaan 88 vuoden ikään ja kuoli vuonna 1777. Jälkipolville säilyneessä päiväkirjassaan hän kertoo huimapäisistä seikkailuistaan varsin värikkäin ottein.

Urheiluseura Porvoon Akilles on vuodesta 1957 joka talvi järjestänyt 40 km pitkä hiihtokilpailu nimeltään Tapani Löfvingin Hiihto.

Löfvingin päiväkirjan alkusanat / Förordet till Löfvings dagbok / The prologue of Löfving´s diary (Kuva/Bild/Picture: Borgå Gymnasium)

Stefan Löfving har blivit berömd som en modig och listig spanare som under Stora Ofreden lyckades vålla förtret för de ryska trupper som ockuperade landet.

Stefan föddes år 1689 i Narva i Estland, som vid den tiden var en svensk befästningsstad. Med hjälp av sin språkkunnighet och uppfinningsrikedom hade han lätt att vilseleda fienden. Då ryssarna anföll Borgå 1713 fick Löfving i uppdrag att förstöra bron över Borgå å. Löfving förlorade sitt ena öra under striden, men till sist var man tvungen att ge sig.

Efter Stora Ofredens slut hade Löfving nått kaptensgrad. Han bildade därpå familj och tog sig an att förvalta Hommanäs soldatboställe i Borgå socken. Löfving uppnådde den höga åldern av 88 år och dog år 1777. I sin dagbok som bevarats för eftervärlden berättar han rikt beskrivande om sina bravader.

Idrottsföreningen Borgå Akilles har sedan 1957 varje vinter ordnat den 40 km långa skidtävlingen med namnet Stefan Löfving loppet.

 

Stefan Löfving is known as a brave and cunning army partisan that made life hard for the Russian occupier during the Great Northern War.

Stefan was born year 1689 in Narva, Estonia, a Swedish garrison town at the time. Thanks to his skills in language and disguise, it was easy for him to distract and deceive the enemy. When the Russians invaded Porvoo in 1713, it was Löfving, who set the Porvoo river bridge on fire to forestall the enemy. Löfving lost his left ear in the heat of the battle.

After the Greater Wrath, captain Löfving founded a family and settled in Hommanäs estate near Porvoo. He lived to be 88 years old. Löfving’s surviving diary accounts his reckless adventures in a distinctively colourful way.

The Sports Club Porvoon Akilles has since 1957 every year organized a skiing competition named after Stefan Löfving.