Staff stuff

20.6.2018

FARLIG MIDSOMMAR / VAARALLINEN JUHANNUS

Biskop Olaus Magnus skrev år 1555: ”…på den helige Johannes döparens afton … plägar allt folk utan åtskillnad till kön och ålder samlas i skaror på städernas torg eller ute på fria fältet, för att där glättigt tråda dansen vid skenet av talrika eldar, som överallt tändas”.

Midsommaren är en brytpunkt i arbetsåret, full av magiska krafter, tjo och tjim och doftande björklöv. I hela Skandinavien känner vi alla fortfarande till mejorna, majstängerna, kuckubrasorna (midsommareldar), de sju eller nio blomstren under huvudkudden, och om inte själv upplevt, så hört talas om att springa naken i sädesåkern eller runt brunnen.

Låtom oss alltså fröjdas, men förnuftigt, så att traditionerna får leva vidare och inte som år 1689 hotas av de äldres förslag att ”…förbudit att uppsättia Majstänger, att det elacka lefwernet, som ungdomen der wid plägar bruka, måtte förbådas och avskaffas”. Minns också att i år gäller det att vara extra försiktig med all eld!

 

Piispa Olaus Magnus kirjoitti vuonna 1555: ”… pyhän Johanneksen aattona … kaiken kansan, sukupuoleen tai ikään katsomatta, on tapana kerääntyä joukoiksi kaupunkien toreille tai avoimille kentille iloisesti tanssimaan monien sytytettyjen tulien valossa”. 

Juhannus on työvuodessa käännekohta, täynnä taikuutta, railakasta juhlintaa ja tuoksuvia koivunlehtiä. Koko Skandinaviassa elää vielä perinteet koristella kodit tuoreilla koivuilla, sytyttää kokkoja, laittaa tietty määrä kukkia tyynyn alle…

Iloitkaamme siis, mutta järjellä, ettei koko lysti kielletään niin kuin uhattiin tehdä vuonna 1689: ”… kiellettävä juhannustankoja jotta nuorison pahat tavat niiden ympärillä voidaan ennakoida ja tyystin lopettaa”. Ja muista että tänä vuonna on syytä olla erityisen varovainen kaikella tulella!

 

15.6.2018

SUMMERTIME, AND THE LIVING IS EASY?

Luonnossa useimmat viettävät kesäkuussa kiireistä perhe-elämää. Eivät kuitenkaan kaikki, monet ovat jo urakkansa hoitaneet ja vetäytyneet lomailemaan. Käpylintujen poikaset ovat murrosikäisiä ja itsenäistyneet. Haahkakoiraat ovat äijäporukoissa lähteneet Etelä-Itämerelle sulkimaan. Kuovinaaraat ovat kääntäneet pitkä käyränokka kohti etelän riemuja. Voikukkien jälkeläiset ovat varjollaan lentäneet omilleen. Kohta alkaa meidän ihmistenkin perinteinen lomakausi. Ihanaa!

I junimånad lever de flesta i naturen ett aktivt familjeliv, dock inte alla. Många har redan skött sitt och börjat sin semester. Korsnäbbarnas ungar är vid det här laget självständiga tonåringar. Gudingarna (ejderhanar) har stuckit iväg på gruppresa till södra Östersjön för att rugga. Storspovshonorna har vänt sin långa böjda näbb mot söder och de väntande förnöjelserna. Maskrosornas avkommor har flugit iväg under sitt parasoll. Snart börjar den traditionella semestertiden för oss människor också. Skönt!

June is the high season for family life in Nature. Some have, however, already done their part. The youngsters of the Crossbills have left their nests. The males of the Common Eiders spend their time molting in the south of Baltic. The females of the Eurasian Curlew have turned the long beak southwards and enjoy now the pleasures of the South. The offspring of the Dandelions have flown away under their parachutes. Soon the traditional high season for human vacations will be here. Nice!

11.6.2018

VIHATTU JA RAKASTETTU / ÄLSKAD OCH HATAD

Jos rakastaa tätä komeata läntisen Pohjoisamerikan väripilkkua, voi olla vaikeata ymmärtää miksi kasvia myös vihataan. Komealupiini Lupinus polyphyllus tuotiin Eurooppaan vuonna 1826. Valitettavasti kasvi pärjää liiankin hyvin kilpailussa meidän uhanalaisiksi tulleiden niittyjen ja laitumien kasvien kanssa. Hernekasvien tavoin lupiini sitoo juurinystyröillään typpeä ilmasta rehevöittäen kasvupaikkaansa ja mahdollistaa tällä tavoin muidenkin voimakaskasvuisten lajien levittäytymistä uhanalaisten kasvualueille. Niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset, varsinkin tietyt päiväperhoset, joutuvat väistymään pientareilta.

Den som älskar den här ståtliga färgklicken från västra Nordamerika kan ha svårt att förstå varför växten också hatas. Blomsterlupinen Lupinus polyphyllus infördes till Europa år 1826. Tyvärr klarar den sig alltför bra i konkurrensen med våra ursprungliga och nu hotade blommor från ängar och betesmarker. I likhet med andra ärtväxter har lupinen rotknölar som binder kväve från luften och göder växtplatsen. På så sätt underlättar den också andra kraftiga växters spridning till de magra markerna, och de hotade växterna måste ge vika. Även insekterna, främst vissa dagfjärilar, som är beroende av den hotade växtligheten går under.

 

5.6.2018

BE AWARE OF YOUR SURROUNDINGS! / OLKAA VALPPAINA MATTOJENPESIJÄT! / VAR UPPMÄRKSAMMA ALLA MATTSKURARE!

In Finland the cultural habit of washing rugs outdoors is still very common. In the 1930´s a woman, doing just that, found a nice yellowish big plate in the sediments of the riverbank. She began to use it as a basin. Later it was identified as a brass plate from the 16th century, made in Nürnberg, Germany. The plate that finally ended up in the Porvoo Museum is now on exhibit in the exhibition Ruling the Riversides in the Old Town Hall.

Pyykinpesijä löysi Porvoonjoen rantaliejusta 1930-luvulla kaunis kellertävä vati. Pyykkäri totesi sen sopivan hyvin pyykkivadiksi ja otti sen käyttöön. Myöhemmin todettiin että vati oli 1500-luvun pakotettua messinkiä Nürnbergistä (Saksa), ja vati lahjoitettiin Porvoon museolle. Vati on nyt esillä Jokilaaksojen valtiaat -näyttelyssä Vanhassa raatihuoneessa.

En tvätterska hittade på 1930-talet ett vackert gult fat i bottenslammet i Borgå å. Tvätterskan konstaterade att fatet är lämpligt som tvättfat och tog det i användning. Senare konstaterades det att fatet är av driven mässing från 1500-talets Nürnberg (Tyskland), och det donerades till Borgå museum. Fatet finns nu till påseende i utställningen Ådalarnas härskare i Gamla rådhuset.

 

30.5.2018

Det är få låtar som ligger så länge på Top-listan som Den blomstertid nu kommer. Texten finns tryckt redan i den svenska psalmboken från år 1695! En dikt från 1200-talet anses ligga som grund för orden. Eftersom kompositören sedan länge är glömd, räknas melodin vara en svensk folkmelodi, ännu äldre än texten. Sången ljuder fortfarande på skolavslutningen i alla svenska och finska skolor.

Harva biisi pysyy yhtä kauan Top-listalla kuin Suvivirsi. Ruotsiksi teksti painettiin virsikirjaan vuonna 1695, ja suomeksi 1701! Taustalla otaksutaan olevan runo 1200-luvulta. Säveltäjä on jo kauan sitten unohdettu, joten melodiaa pidetään ruotsalaisena kansansävelmänä, vielä vanhempana kuin teksti. Laulu raikuu edelleen koulujen kevätjuhlissa kaikissa Suomen ja Ruotsin kouluissa.

Den blomstertid nu kommer (literally: Now the time of blossoming arrivesSuvivirsi in Finnish) is a hymn first published in the 1695 (!) Swedish Hymnal. In Sweden and Finland, the hymn is sung at the end of the school year, and as such, it has become a strong part of culture.

 

 

25.5.2018

UPEAT, TUOKSUVAT SYREENIT / PRAKTFULLA, DOFTANDE SYRENER

Turkulainen apteekkari Jonas Synnerberg toi ensimmäisen pihasyreenin puutarhaansa vuonna 1728 Tukholmasta. Noin 20 vuotta myöhemmin pihasyreeni tuli Suomeen myös Augustin Ehrensvärdin myötävaikutuksella Viaporiin. Tarina kertoo, että ensimmäiset taimet lähetettiin sinne Ranskasta Versaillesin puutarhasta. Upea syreeni levisi nopeasti ympäri maata, ja 1800-luvun jälkipuolella pihasyreenistä tuli Suomen yleisimmin viljelty koristepensas.

År 1728 hämtade apotekaren Jonas Synnerberg den första syrenen till sin trädgård i Åbo. Plantan hade han kommit över i Stockholm. Omkring 20 år senare införskaffades på Augustin Ehrensvärds begäran flera syrenplantor till Sveaborg. Historien berättar att plantorna skickades till Finland direkt från trädgården i Versaille, Frankrike. Den praktfulla syrenen spreds snabbt i landet, och mot slutet av 1800-talet vara bondsyrenen den allmännaste prydnadsbusken i Finland.

 

23.5.2018

KYLÄPÖLLÖNEN HÄMEENLINNASSA / DVÄRGUV I TAVASTEHUS

Eilen 22.5.2018 löytyi huippuharvinainen kyläpöllönen, jollaista on havaittu vain kerran aikaisemmin Suomessa, Hämeenlinnassa silloinkin. Kyläpöllönen pesii Suomea lähinnä Mustanmeren pohjoispuolella Ukrainassa ja Venäjällä.

Igår 22.5.2018 upptäcktes en exceptionellt sällsynt dvärguv i Tavastehus. En sådan har påträffats bara en gång tidigare i Finland, även då i Tavastehus. Dvärguven häckar närmast Finland strax norr om Svarta havet i Ukraina och Ryssland.

Kuva/Foto: Leila Uotila (https://bit.ly/2Lms90Y)