Staff stuff

15.10.2018

AJONEUVOILLE ENERGIATEHOKKUUTTA JA BIOPOLTTOAINEITA / EFFEKTIV ENERGI OCH BIOBRÄNSLEN FÖR FORDONEN

Pariisin ilmastosopimus (2015) säätelee EU:n ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia vuoteen 2030. Yhteisvoimin voidaan kustannustehokkaasti vähentää päästöjä jopa 80 % vuoteen 2050 mennessä, mutta siihen pääsemiseksi täytyy lisätä biopolttoaineiden käyttöä, joukkoliikennettä, järkevää maankäyttöä sekä kehittää teknologia.

Suomen seniorikansalaiset muistanevat häkäkaasulla toimivia häkäpönttöautoja joita käytettiin Suomessa viime sodan aikana. Näissä häkä saatiin aikaan polttamalla puuta tai hiiltä. Nykyajan kaasulla kulkevat autot ovat aivan toista luokkaa. Biokaasu on pääosin metaania ja sitä käyttävä auto lasketaan hiilidioksidineutraaliksi. Pakoputkesta tulee lähinnä vettä ja hiilidioksidia, joka on uusiutuvaa.

Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, että sähkön käyttö autojen voimanlähteenä ulottuu kauemmaksi historiaan kuin nestemäisten polttoaineiden. Ensimmäiset sähköautot valmistettiin 1830-luvulla, ja 1920-luvulle asti ne olivat suositumpia kuin vuonna 1885 kehitetty polttomoottorilla toimivat autot. Sähköauton käyttö ei saastuta, mikäli käytettävä sähkö tuotetaan saasteettomasti, ja vaikka sähkö olisikin hiilivoimalasta peräisin niin sähköauto saastuttaa silti vähemmän kuin bensiinillä kulkeva auto. Toistaiseksi kehittymätön akkuteknologia on estänyt sähköautojen yleistymisen.

Biodiesel on uusiutuvista raaka-aineista jalostettu polttoaine. Euroopassa perinteisin biodiesel on rypsiöljystä ja metanolista valmistettu esteri.

katsastus / besiktning

rakentaminen / uppbyggnad

Klimatavtalet i Paris (2015) reglerar EU:s klimat- och energipolitiska linjer till år 2030. Tillsammans kan vi kostnadseffektivt minska på utsläppen t.o.m. 80 % till år 2050, men för att det skall lyckas måste vi öka användningen av biobränslen och kollektivtrafiken, samt rationalisera markanvändningen och utveckla teknologin.

Finlands seniorbefolkning kan ännu minnas ”häkäpönttö”-bilarna som under krigstiden gick på kolmonoxid. I dem brändes trä eller kolbricketter. Moderna gasdrivna bilar är av en helt annan klass. Biogasen består främst av metan, och förbrukningen räknas vara koldioxidneutral. Ur avgasröret rinner främst vatten och förnybar koldioxid.

För de flesta kan det vara överraskande att elbilar utvecklades långt innan bensin- och dieseldrivna bilar. De första eldrivna bilarna tillverkades på 1830-talet, och ända till 1920-talet var de populärare än de år 1885 uppfunna bilarna med förbränningsmotor. Elbilen förorenar inte, förutsatt att elektriciteten producerats rent, och även om elen kommer från kolkraftverk så förorenar elbilen i alla fall mindre än en bensindriven bil. Än så länge har stötestenen för elbilarnas popularitet varit en alltför ineffektiv ackumulator.

Biodiesel är ett bränsle som förädlats ur förnybara råmaterial. I Europa är den mest traditionella biodieseln en ester av rypsolja och metanol.

 

 

8.10.2018

GIRL POWER!!!

October 11th has by United Nations been marked as the International Day of the Girl. The day aims to highlight and address the needs and special challenges girls face. Every girl should have the power to decide over her own body and future. At the same time, the day celebrates the strength and possibilities wise young women possess.

Educated and skilled workers are all over the World in great demand, but roughly a quarter of young people – most of them female – are currently neither employed or in education or training. Sadly, where female do work, they commonly suffer from low or no pay, abuse and exploitation. No wonder Little My is still angry!

Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen tyttöjen päivä 11.10. muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa. Jokaisella tytöllä pitäisi olla oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan. Samalla juhlitaan niitä voimavaroja ja mahdollisuuksia nuorissa viisaissa naisissa löytyy.

Maailmassa tarvitaan lisää koulutettuja ja päteviä työntekijöitä, mutta noin joka neljäs nuori, valtaosa tyttöjä, ei saa koulutusta eikä palkata töihin. Ja surullista kyllä, missä naisia on töissä, he joutuvat usein kärsimään huonosta tai olemattomasta palkasta, pahoinpitelystä ja hyväksikäytöstä. Ei mikään ihme että Pikku Myy on edelleen vihainen!

 

Den av Förenta Nationerna instiftade internationella flickdagen den 11 oktober uppmärksammar flickors särskilt utsatta situation världen över. Varje flicka borde tillåtas bestämma över sin egen kropp och framtid. Samtidigt firas styrkan och möjligheterna som visa unga kvinnor innehar.

Överallt i världen finns stort behov av utbildade och skickliga yrkesutövare, men ungefär var fjärde ung människa – de flesta flickor – saknar ännu möjlighet till utbildning eller anställning. Och där kvinnor arbetar lider de, sorgligt nog, ofta av låg eller ingen lön, misshandel och utnyttjande. Inte att undra på att Lilla My fortfarande är arg!

 

1.10.2018

4.-5.10.2018

HÖSTMARKNAD I BORGÅ / SYYSMARKKINAT PORVOOSSA / AUTUMN MARKET IN PORVOO

Förr var marknaderna så viktiga att dagarna fanns tryckta i almanackan. På landsbygden kunde marknaden erbjuda den enda möjligheten att sälja och köpa varor, inte att förglömma betydelsen för det sociala livet. Här träffade man folk från andra byar och roade sig hjärtligt.

”…vi ska ha roligt sa gummorna de små, vi ska ha roligt det kan ni ju förstå, äta karamell och åka karusell och fröjdas hela dagen uti Mora

Kreatursmarknaderna levde kvar långt in på 1900-talet. Johan Knutsons (1816-1899) målning Hästmarknad i Borgå är ett lysande exempel på så väl Knutsons humor som på det liv och leverne som marknaderna kunde innebära.

Femton verk av Johan Knutson finns till påseende i Gamla rådhuset.

 

Ennen vanhaan markkinat pidettiin niin tärkeinä, että päivämäärät oli painettu kalenteriin. Maaseudulla ei tarjottu muita mahdollisuuksia kaupankäynnille, mutta vähintään yhtä tärkeä oli markkinoiden yhteisöllinen merkitys. Täällä tavattiin ihmisiä muilta kyliltä ja pidettiin hauskaa.

Rovaniemen markkinoille vein mä Lapin kultaa, sitähän on mulla niin kuin etelässä multaa, Ruma-relluma-rilluma-rei…”

Karjamarkkinat pidettiin vielä pitkälle 1900-luvun puolella. Johan Knutsonin (1816-1899) maalaus Hevosmarkkinat Porvoossa on mainio esimerkki niin Knutsonin huumorista kuin siitä elosta ja vilskeestä mitä markkinoilla saattoi esiintyä.

Johan Knutsonin teoksista viisitoista on esillä Vanha raatihuoneessa.

 

In the Old Days outdoors organized trading events, the Markets, played such an important role that the events were mentioned in printed calendars. In the countryside participating in these events was the only way to sell your products, or to buy items you could not make at home. For many, even more important, was the opportunity to meet people from other villages and to have fun.

Livestock markets were still organized in the 20th century. The painting Horse market in Porvoo by Johan Knutson (1816-1899) is a splendid example of the artists´ humour as well of the hullabaloo that could occur on the events.

Fifteen works by Johan Knutson is on Exhibit in the Old Town Hall.

 

24.9.2018

SPONSORISOPIMUKSELLA HELPOTUSTA / SPONSORKONTRAKT UNDERLÄTTAR

Syksy. Ruska. Säästeliäät lehtipuut komeilevat värikylläisinä. Lehdistä on kerätty talteen arvokas typpi lehtivihreän muodossa. Punainen ja keltainen, karotenoiidit ja ksantofyllit, näyttäytyvät jonkin aikaa ennen kun lehdet putoavat.

Mutta hetkinen, millainen on leppien ruska? Vastaus: ei juuri minkään näköinen.

Lepät ovat tehneet sponsorisopimuksen Frankia-nimisen sienibakteerin kanssa. Tämä kaveri elää lepän juurimukuloissa, ja sitoo tehokkaasti typpeä suoraan ilmasta. Tällä Frankia sponsoroi yhteistyökumppaniaan ja saa lepältä vastalahjaksi herkullista sokeria. Aika hyvä diili! Leppä on syksyllä niin äveriäs, että sillä on varaa hieman tuhlatakin.

Pudonneet typpirikkaat lehdet työllistävät hajottajia ja toimivat maanparannusaineena jo heti seuraavana keväänä.

Vanha kansakin tiesi, että lepän varjossa oli erityisen typpirikasta multaa.

 

Höst. Färgprakt. De sparsamma lövträden briljerar med sina höstfärger. Lövens värdefulla kväve har tagits till vara med klorofyllet. De röda och gula färgämnena, karotenoiderna och xanthofyllerna, tar över scenen en kort tid innan löven faller.

Men ett ögonblick, hur ser alarnas höstfärger ut? Svar: ingenting att skryta med.

Alarna har gjort ett sponsorkontrakt med svampbakterien Frankia. Den här kompisen, som har förmåga att ta upp kväve direkt från luften, lever i alens rotknölar. Med denna hårda valuta sponsorerar Frankia sin samarbetspartner och får i gengäld delikat socker. Ganska bra deal! Alen är så förmögen på hösten att den har råd att slösa en aning.

De fallna kväverika löven sysselsätter sedan nedbrytarna och fungerar som jordförbättringsämnen redan nästa vår.

Gammalt folk visste att den kväverikaste mullen hittas i alens skugga.

 

17.9.2018

FLUGORNAS BANE / KÄRPÄSTEN TURMIO / A POTION FOR FLIES

 

Att den röda flugsvampen är giftig har nog mänskligheten vetat mycket länge, liksom att gift kan användas mot otrevliga inkräktare. Flugor och löss har alltid upplevts otrevliga.

Den äldsta kända anteckningen om flugsvampens användning och namn är nedtecknad på 1250-talet av en tysk biskop, Albertus Magnus. Hans text ”vocatur fungus muscarum, eo quod in lacte pulverizatus interficit muscas” kan översättas ”den kallas flugsvamp eftersom den finfördelas i mjölk för att döda flugor”. Giftet är vattenlösligt, och mjölkens uppgift är att surna en aning och dofta oemotståndligt läckert i flugans näsa – eller nåja – antenner.

Den röda flugsvampen lever i symbios med bl.a. tall och björk, och har spritt sig över hela världen som fripassarerare i samband med exporten av trädplantor. Den här höstens vackra röda färgklick är vår allmännaste giftsvamp och världens mest kända svamp.

 

Punakärpässienen myrkyllisyydestä on tiedetty hyvin kauan, niin myös myrkkyjen käyttökelpoisuudesta epämiellyttävien tunkeilijoiden häädössä. Kärpäsiä ja luteita on aina koettu epämiellyttäviksi.

Vanhin tunnettu merkintä kärpässienen nimestä ja käytöstä on kirjoitettu 1250-luvulla. Saksalaisen piispan Albertus Magnuksen mukaan ”vocatur fungus muscarum, eo quod in lacte pulverizatus interficit muscas” eli suomeksi käännettynä ”sitä kutsutaan kärpässieneksi koska sitä hienonnetaan maitoon kärpästen tappamiseksi”. Myrkky on vesiliukoinen ja maidon tarkoitus on hieman hapettuneena tuoksua vastustamattomana kärpäsen nenässä – tai no – antenneissa.

Punakärpässieni elää symbioosissa mm. männyn ja koivun kanssa, ja on levittäytynyt vapaamatkustajana ympäri maailman puuntaimien viennin yhteydessä. Tämä syksyn kaunis punainen väriläiskä on yleisin myrkkysienemme ja maailman tunneituin sieni.

 

Humanity has for a very long time known the Fly agaric to be poisinous. People have also realized that poison can be useful in getting rid of unpleasant intruders. Flies and lice have always been seen as unpleasant.

A German Bishop Albertus Magnus was, as far as we know today, the first to record the use of the Fly agaric as well as explaining its name. In the 1250s´ he commented ”vocatur fungus muscarum, eo quod in lacte pulverizatus interficit muscas” or in english ”it is called the fly mushroom because it is powdered in milk to kill flies”. The poison is water-soluble and the milk is excellent as a solvent as its smell is irresistable to flies when the milk is getting a bit sour.

The Fly agaric has unwittingly been introduced all over the world as a stowaway in the trade of tree seedlings, mostly Pine and Birch. This colourful symbol of autumn is our most common poisinous mushroom and the most famous mushroom in the world.

 

7.9.2018

PAHIS-PIRKKO / PIGA-LIGAN

Aasian itäosista kotoisin oleva Harlekiinileppäpirkkoa Harmonia axyridis tuotiin 1990-luvulla Etelä-Eurooppaan torjumaan viljelyjä kiusaavia kirvoja ja kilpikirvoja. Nyt sen on havaittu olevan tehokkaasti leviävä laji, joka syrjäyttää luonnonvaraisia leppäpirkkolajeja saalistamalla ja kilpailemalla niiden kanssa. Suomessa harlekiinileppäpirkkoja on löytynyt jo Oulun korkeudelta, Ruotsin puolella vielä pohjoisempana.

Suomessa esiintyy noin 80 leppäpirkkolajia ja niillä noin 200 värivaihtoehtoa. Mistä siis tunnistaa tämän uuden pahiksen? Kooltaan harlekiinileppäpirkko on 5–9 mm. Sen pohjaväri vaihtelee keltaoranssista mustaan, ja pilkut ovat mustia tai punaisia. Parhaiten tätä tihulaista tunnistaa vatsapuolen punaruskeasta väristä. Muilla pirkoilla on aina tumma vatsa.

Jos epäilet löytäneesi harlekiinileppäpirkon, se kannattaa keikauttaa selälleen ja ottaa siitä kuva. Kuva tietoineen voi tallentaa Vieraslaji-portaaliin http://www.vieraslajit.fi/ . Porvoon museo ottaa myös mielellään vastaan muutaman yksilön kokoelmiinsa.

 

Harlekinpigan Harmonia axyridis infördes på 1990-talet till Sydeuropa från Ostasien för att bekämpa löss och sköldlöss som besvärade odlingarna. Nu vet man att arten klarar sig alltför väl i Europa och sprider sig effektivt, samtidigt som den slår ut lokala nyckelpigearter. I Finland har de nordligaste harlekinpigorna redan påträffats i Uleåborgstrakten, men på svenska sidan ännu längre norrut.

I Finland finns ca 80 nyckelpigearter och av dem ca 200 färgvariationer. Hur känner man då igen den här nya skurken? Harlekinpigan är 5–9 mm lång, med en bottenfärg som varierar från gulorange till svart, prickarna är svarta eller röda. Lyckligtvis finns ett säkert kännetecken: en del av undersidan är klart rödbrun till färgen. Våra andra nyckelpigor har alltid mörk mage.

Om du tror att du hittat ett exemplar så lönar det sig att svänga pigan på rygg och fotografera undersidan. Bilden och uppgifterna kan dokumenteras i Vieraslaji-portalen http://www.vieraslajit.fi/ . Borgå museum tar också gärna emot några exemplar till insektsamlingen.

 

3.9.2018

Albert Edelfelt: SOLVEIG

Solveig celebrates her Name Day on September 3rd. The lovely and famous portrait of the girl from Gausdal in Norway is painted by Albert Edelfelt in the year 1893.

In the Old Town Hall also several other masterpieces are on Exhibit by this one of our internationally most successful painters. Albert was born at Kiala manor near Porvoo in 1854. At the manor he spent all his summers until 1875. From the year 1879 his summer paradise was a villa at Haikkoo in Porvoo. He thought he did his best panting there. Albert died in Haikkoo in 1905.

And in case you wonder – our paintings really are genuine!

 

Solveigin nimipäivä vietetään syyskuun kolmantena. Norjalaisen tytön ihastuttava ja tunnettu muotokuva on maalannut Albert Edelfelt Gausdalissa vuonna 1893.

Vanha raatihuoneessa on esillä, nimipäiväsankarin kuvan lisäksi, monta muutakin mestariteosta tältä maamme kansainvälisesti menestyneimmältä taidemaalarilta. Albert syntyi vuonna 1854 Kiialan kartanossa, jossa hän myös vietti kesänsä vuoteen 1875 asti. Vuodesta 1879 Albertin kesäparatiisi oli huvila Haikon kartanon mailla. Siellä hän omasta mielestään maalasi parhaiten. Hän kuoli rakkaassa Haikkoossa 1905.

Ja Kyllä – maalauksemme ovat aitoja!

 

Solveig har namnsdag den 3 september. Det kända och förtjusande porträttet av flickan från Gausdal i Norge är målat av Albert Edelfelt år 1893.

I Gamla rådhuset finns till påseende, förutom porträttet av namnsdagsbarnet, ett knappt tiotal mästerverk av denne vår internationellt mest framgångsrika bildkonstnär. Albert föddes år 1854 på Kiala gård nära Borgå, där han också tillbringade somrarna fram till år 1875. Från år 1879 var Alberts sommarparadis en villa på Haiko gårds marker. Där ansåg han sig måla som bäst. Han dog i sitt älskade Haiko år 1905.

Och om du undrar – våra målningar är äkta!

 

27.8.2018

TOCKAOOST / PIIMÄJUUSTO

Få är de kalas på den östnyländska landsbygden där det inte bjuds på hemmagjord bondost. Det dialektala namnet Tockaoost härrör sig från skedet när vasslan kläms ur ostmassan.

  • 3 liter mjölk
  • 3 ägg
  • 1 liter surmjölk
  • salt efter smak (ca 1½ tsk)

Hetta upp mjölken. Vispa sönder äggen med surmjölken. Häll långsamt surmjölksblandningen i den sjudande mjölken. Låt mjölken sakta sjuda tills den börjar ysta sig. Stäng nu av värmen om du vill ha en lösare ost, en hårdare ost låter du koka några minuter. Låt sedan ostmassan stå och svalna en aning. Osten fortsätter att ysta sig under tiden. Tillsätt salt. Lyft ostmassan i ett ostkar som beklätts med gasbinda. Vik gasbindans kanter över osten och sätt på tyngden som pressar vasslan ur massan. Ställ osten svalt. Stjälp upp osten på fat före servering.

 

Harvoin järjestetään juhlat itä-uudenmaan maaseudulla ilman että tarjolla olisi kotitekoista piimäjuustoa.

  • 3 litraa maitoa
  • 3 munaa
  • 1 litra piimää
  • suolaa maun mukaan (noin 1½ tlk)

Kuumenna maito. Vatkaa munat rikki ja sekoita piimään. Kaada hitaasti piimäsekoitus juuri kiehuvaan maitoon. Anna maidon kiehua hiljaa kunnes huomaat sen hyytyvän. Käännä nyt lämpö pois jos haluat pehmeätä juustoa, jos tavoitat kovempaa juustoa niin anna kiehua vielä muutaman minuutin. Anna juustomassan seistä hetken, jolloin juusto jatkaa hyytymistä. Lisää suola. Nosta juustomassa sideharsolla vuorattuun juustokaukaloon. Taita sideharson reunat juuston päälle. Aseta lopuksi paino juuston päälle jotta ylimääräinen hera puristuu pois. Säilytä juusto kylmässä ja kumoa juusto lautaselle ennen tarjoilua.

 

21.8.2018

A CLEVER BUNCH / KLIPSKA GÄNGET / FIKSU JENGI

You might think that the smartest birds migrate to the South, avoiding the cold and dark winter. The truth is though that also many highly intelligent birds stay.

The clever Crow family Corvidae have countless of times impressed both common people and scientists. At the bottom of this text you can find links to three short movies on You Tube. Prepare yourself to be amazed!

 

Den som ogillar vår mörka och kalla vinter kan tycka att de klokaste fåglarna är de som nu flyttar söderut. Låt mig försäkra att många som stannar inte är så dumma heller.

Kråkfåglarnas intelligens har många gånger överraskat både lekmän och forskare. Här nedan finns länkar till tre korta filmsnuttar på You Tube. Kolla hur duktiga de är!

 

Mikäli kärsit talven kylmyydestä ja pimeydestä saatat pitää muuttolintuja kaikkein älykkäimpinä. Voit kuitenkin olla varma, että moni nero jää talvehtimaan.

Varislintujen älykkyys on herättänyt kunnioitusta monessa, niin maallikoissa kuin tutkijoissakin. Alhaalla on linkit kolmelle You Tube -filmipätkälle. Varaudu hämmästymään!

 

https://www.youtube.com/watch?v=ZerUbHmuY04

 

https://www.youtube.com/watch?v=efcIsve5wu8

 

https://www.youtube.com/watch?v=URZ_EciujrE

 

15.8.2018

GLADA VI TILL SKOLAN GÅ / OPIN SAUNA

I Finland infördes allmän läroplikt år 1921.

I det unga och fria Finland följdes, så fort det var möjligt, de övriga nordiska ländernas exempel att ge hela befolkningen rätt till kunskap och utbildning. Sedan år 1948 bjöd folkskolan också på gratis skollunch, vilket globalt sett fortfarande inte är någon självklarhet.

I början var papper så dyrbart att barnen övade sig att skriva på en griffeltavla, som torkades ren med en hartass.

Den här hösten började cirka 61 000 förstaklassister sin skolgång.

 

Suomi otti käyttöön oppivelvollisuuden vuonna 1921.

Nuori ja vapaa Suomi seurasi, heti kun oli mahdollista, muiden pohjoismaiden esimerkkiä ja tarjosi jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden saada opetusta ja tietoa. Vuoden 1948 jälkeen kansakoulussa oli myös tarjolla ilmainen ruokailu, mikä maailmanlaajuisesti ei vieläkään ole mikään itsestäänselvyys.

Alussa paperi oli niin kallista, että lapset harjoittelivat kirjoittamista rihvelitauluilla. Jäniksenkäpälällä pyyhittiin taulu puhtaaksi.

Tänä syksynä koulunkäyntinsä aloitti noin 61 000 ekaluokkalaista.

 

7.8.2018

JALOHAIKARA PESI PORVOOSSA / ÄGRETTHÄGERN HÄCKADE I BORGÅ

Jalohaikara on pesinyt ensi kertaa Suomessa! Porvoossa pesineen parin pesässä varttui neljä poikasta. Ne lähtivät pesästään viikolla 31. Pari saapui reviirilleen huhtikuun lopulla, ja poikaset kuoriutuivat juhannuksen aikoihin. Toisen emolinnun tiedetään syntyneen kaksi vuotta sitten Hollannissa.

Jalohaikara on harmaahaikaran kokoinen, mutta kokonaan valkoinen. Suomessa jalohaikara havaittiin ensimmäisen kerran 1966 Helsingissä. 1990-luvun alkupuolelta lähtien lajia on havaittu vuosittain. Viime vuosina on kirjattu satoja havaintoja vuodessa, joten pesintää osattiin jo odottaa.

Tervetuloa kaunis lintu!

 

Ett ägretthägerpar har häckat första gången i Finland! Paret som häckade i Borgå födde upp fyra ungar, som lämnade boet vecka 31. Föräldrarna anlände till reviret i slutet av april, och ungarna kläcktes midsommartiden. Den ena föräldern har identifierats vara född i Holland för två år sedan.

Ägretthägern är lika stor som gråhägern, men helvit till färgen. Den allra första ägretthägern i Finland sågs 1966 i Helsingfors. Sedan tidigt 1990-tal har arten setts årligen. Under de senaste åren har det gjorts hundratal observationer av arten i Finland, så häckningen var väntad.

Välkommen vackra fågel!

 

6.8.2018

OLETKO SINÄKIN MESTARI? / ÄR OCKSÅ DU EN MÄSTARE? / ARE YOU TOO A CHAMPION?

Näin heti kesän lämpöaallon jälkeen tiedät varmasti oletko mestari hikoilemaan. Muihin eläinlajeihin verrattuna ihmisellä on vain muutama ylivoimainen ominaisuus. Meillä on isot aivot, taipuisat peukalot ja hikoilemalla pystymme halvalla mutta tehokkaasti säätämään kehomme lämpöä.

Muinaisella paleoliittisella savannilla saaliseläimet olivat meitä sekä nopeampia että vahvempia. Niiden oli kuitenkin pakko pysähtyä läähättämään, kun lämpötila oli kohonnut liikaa juostessaan pakoon karvattomia apinoita. Meidän hikiset esi-isimme pitivät sen sijaan ruumiinlämpönsä siedettävänä löntystellessään tasaista tahtia savannin poikki. Lopulta maratoonari tavoittaa sprintterin.

 

Så här strax efter sommarens värmebölja vet du säkert hur duktig du är att svettas. Bland djurarterna har människan få överlägsna egenskaper att stoltsera över. Vi har vår stora hjärna, rörliga tummar och så kan vi energisnålt och effektivt justera kroppstemperaturen genom svettning.

På den paleolitiska savannen var bytesdjuren både snabbare och starkare än vi, men då de blev varma av att springa undan de nakna aporna, var de tvungna att stanna upp och flämta efter svalka. Våra svettiga förfäder däremot höll kroppstemperaturen dräglig samtidigt som de enträget lufsade fram över savannen. Förr eller senare kommer maratonaren ikapp sprintern.

 

Now short after the latest heatwave you surely know how effectively you perspire. Compared to other animals the human being has only few superior qualities. We have our large brain, flexible thumbs and we are able to efficiently, but without using any extra energy, regulate our body heat by sweating.

On the paleolithic savanna the pray was strong and fast. Sadly though, after running from the bunch of naked apes, they were forced to stop and pant to lower their body heat. Our sweaty ancestors could keep up their steady plod over the savanna by keeping their body heat on a tolerable level. Sooner or later the marathon runner will catch up with the sprinter.

 

30.7.2018

RITARI KIERRÄTETYSSÄ HAARNISKASSA / EN RIDDARE I ÅTERANVÄND RUSTNING / A KNIGHT IN A RECYCLED ARMOUR

Laiskan kesäloman ja grillikauden jälkeen moni meistä voi huomata vaatteiden jääneen liian pieniksi. Sama ongelma on ravullakin pari kertaa vuodessa (nuorilla useamminkin). Tämä kaveri on kuitenkin varsinainen kierrätyksen edelläkävijä, oikea ekoajattelija.

Ravun kuori koostuu sitkeästä kitiinistä ja kovasta kalsiumista. Vanhasta, pieneksi tulleesta kuoresta rapu kerää ensin kovan valuutan, eli kalsiumin, talteen. Sitä se sitten säilyttää vatsassa kasvaviin rapukiviin kunnes vanha haarniska on riisuttu, ja kalkki siirtyy uusiokäyttöön uuteen numeroa isompaan kuoreen.

 

Efter en lat semester med grillkorv och glass, är risken stor att kläderna känns trånga. Samma problem ställs också kräftan inför två gånger om året (unga kräftor ännu oftare). Den här kompisen är dock en föredömligt ekomedveten återvinnare.

Kräftans skal består av segt kitin och hårt kalcium. När skalet börjar kännas trångt flyttar kräftan den hårda valutan, d.v.s. kalken, från det gamla skalet till växande kräftstenar i magen. På så sätt är det bara det billiga kitinet som slängs, för när den nya rustningen bildas, den som är ett nummer större, så återanvänds den sparade kalken från kräftstenarna.

 

After a lazy summer holiday with its many treats, you might find that your clothes have become tight. The cancer faces the same problem twice a year (young even more often). Luckily this guy is an exemplary recyclist.

The shell of the cancer is made of tough chitin and hard calcium. When it is time for the cancer to undress the old shell, it distracts the calcium from the old shell to growing gastroliths in its stomach. This way the cancer only has to throw away the cheap chitin. When the one size bigger shell is formed, the cancer uses the saved calcium to build up its hard new armour.

 

20.7.2018

PLASTIC CHUNKS IN THE FIELDS / MUOVIMÖYKKYJÄ PELLOILLA / PLASTKLUMPAR PÅ ÅKRARNA

If you have visited the countryside at this time of year, you have probably seen weird looking plastic chunks in the fields. They are mostly white and round, but sometimes green or angular. Eggs from outer space?

Silage is moisty preserved grass. Oxygen free and acidic conditions stop harmful putrefaction. That is why the grass is chopped and pressed into bales isolated from the air with several layers of plastic film. The good bacteria Lactobacillus thrives in these conditions and is increasing the acidity of the content. During the chopping, formic acid is mostly added to speed up the process.

In winter silage is a very appreciated addition to hay. Ask any cow – silage is YaMMUU!

 

Jos olet tähän aikaan vuodesta käynyt maaseudulla, olet takuulla nähnyt merkillisiä muovimöykkyjä pelloilla. Möykyt ovat useimmiten valkoisia ja pyöreitä, joskus vihreitä tai kulmikkaita. Munia ulkoavaruudestako?

Säilörehu on mehukkaana säilöttyä ruohoa. Kaikenlainen mikrobiologinen toiminta lakkaa tarpeeksi happamassa ja hapettomassa tilassa. Tästä syystä ruoho silputaan hienoksi ja puristetaan tiiviiksi paaleiksi. Muovikalvo eristää paalit ilman hapesta. Tällaisista olosuhteista hyödylliset maitohappobakteerit pitävät. Ennen pitkää maitohappobakteerit ovat tuottaneet niin paljon happoa, että mätänemistä aiheuttavat bakteerit ovat pelistä pois. Ruohon silppumisvaiheessa lisätään yleensä myös muurahaishappoa prosessin nopeuttamiseksi.

Talvisin säilörehu on arvostettu lisä heinälle. Kysy miltä tahansa lehmältä – säilörehu on MMaUUkasta!

 

Om du den här tiden på året rört dig utanför stan, så har du säkert sett märkvärdiga plastklumpar på åkrarna. De är oftast vita och runda, men ibland gröna eller kantiga. Ägg från yttre rymden?

Ensilage är fuktigt konserverat gräs. I en tillräckligt sur och syrefri miljö avstannar all mikrobiologisk aktivitet. Därför hackas gräset fint och pressas till balar som isoleras med många lager plastfilm. Nyttiga mjölksyrebakterier trivs i de syrefria och fuktiga balarna. Där lever de och producerar mjölksyra som sänker pH-värdet och gör livet på allt sätt surt för förruttnelsebakterier. I hackningsskedet tillsätts i allmänhet också myrsyra för att underlätta processen.

Vintertid är ensilage ett uppskattat tillägg till hö. Fråga vilken kossa som helst – ensilage är MMUUms!

 

13.7.2018

PÄIVÄTÄHTEMME / VÅR DAGSTJÄRNA

Auringon pintaa japanilaisen Hinode-satelliitin kuvaamana. / Solens yta fotograferad av japanska satelliten Hinode.

Kauas ovat pilvet karanneet ja nautimme auringonpaisteesta. Suuri kaasupallo säteilee meille energiaa monella tavalla.

Jokainen sekunti neljä miljoonaa tonnia massaa muuttuu puhtaaksi energiaksi, kun vetyprotoneja yhtyvät heliumprotoneiksi. Auringon pinta näyttää kiehuvan. Energia siirtyy pinnalle ja jäähtynyt kaasu vajoaa takaisin. (Kts. kuva.)

Ja Vanha rouva vain kirkastuu ikääntyessään. Kun aurinko syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten, säteilyteho oli arviolta 72 % nykyisestä. Noin 1–3 miljardin vuoden kuluttua biitsillä tulee olemaan melko lämmintä, silloin meret alkavat höyrystyä. Noin 12 miljardin vuoden ikäisenä aurinko on muuttunut punaiseksi jätiksi ja valaisee tuhatkertaisella teholla nykyiseen verrattuna.

On ihanaa olla elossa juuri nyt!

 

Molnen har drivit undan och vi njuter av solvärmen. Gasbollen delar med sig av sin energi på många sätt.

Varje sekund förvandlas fyra miljoner ton massa till ren energi, då väteprotoner i solen förenas till heliumprotoner. Energin flyttar sig ut mot ytan och strålar ut i rymden. Samtidigt svalnar gasen och sjunker ner igen. Det ser ungefär ut som om solen skulle koka. (Se bilden.)

Och Gamla fruns utstrålning bara ökar med åren. Då solen för 4,5 miljarder år sedan föddes var strålningens effekt uppskattningsvis bara 72 % av den nuvarande. Om cirka 1–3 miljarder år kommer det att vara ganska varmt på beachen, då kommer haven att förångas. När solen fyller cirka 12 miljarder år så kan vi förvänta oss att hon har förvandlats till en röd jätte som lyser tusen gånger starkare än idag.

Visst är det underbart att leva just nu!

 

9.7.2018

GODA NYHETER – JORDGUBBAR! / HYVIÄ UUSIA MANSIKOITA! / GOOD NEWS – STRAWBERRIES!

De senaste forskningsrönen har visat att jordgubbar har en inflammationshämmande effekt och minskar risken för hjärtinfarkt och stroke. Antioxidanterna i jordgubbarna minskar nämligen de riskfyllda blodfetterna LDL och triglycerider. Att jordgubbar dessutom är fyllda av nyttiga vitaminer var känt redan från förr.

I Finland är jordgubbar i juli en lika självklar del av vår kultur som pepparkakor till jul och memma till påsk. Traditionen utvecklades snabbt efter att den kommersiella fältodlingen av jordgubbar inleddes på 1960-talet. Därförinnan odlades jordgubbar i Finland sedan 1800-talet bara i liten skala i hemträdgårdar.

Alla våra jordgubbar är av människan producerade hybrider d.v.s. korsningar mellan olika arter. Det började i Frankrike på 1740-talet när ett nordamerikanskt smultron korsades med ett smultron från Sydamerika. Senare har dessutom europeiska smultron korsats in.

Och det svenska namnet ”gubbe” kan vara förbryllande. Få vet varför bäret heter så idag, men i rikssvensk dialekt betyder gubbe ”liten klump”.

 

Viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat että mansikka vähentää sekä tulehduksia että riskiä saada aivotulppa tai sydänkohtaus. Mansikassa olevat antioksidantit nimittäin vähentävät haitallisia rasvoja kuten LDL och triglyceridejä verestä. Mansikat ovat tottakai myös hyvin vitamiinipitoisia.

Suomessa mansikat kuuluvat heinäkuuhun kuin piparit jouluna ja mämmi pääsiäisenä. Tämä traditio ei kuitenkaan ole kovin vanha. Vasta 1960-luvulla mansikan kaupallinen viljely alkoi Suomessa, ja siitä lähtien mansikoita on ollut jokaisen saatavilla.

Kaikki mansikkalajikkeet ovat ihmisen risteyttämiä eli ns. hybridejä. Kaikki alkoi Ranskassa 1740-luvulla kun pohjoisamerikkalainen metsämansikka risteytettiin toisen lajin, eteläamerikkalaisen, metsämansikan kanssa. Myöhemmin myös eurooppalaisten metsämansikoiden perintötekijöitä on lisätty lajikkeisiin.

 

The latest studies have shown that Strawberries reduce inflammations and decrease the risk of having a stroke or a heart attack, and of course they are rich of vitamins too.

In Finland Strawberries in July has become as strong a tradition as Gingerbread for Christmas and eggs for Easter. In Finland the tradition has evolved since the 1960s when commersial plantations were introduced. Before that Strawberries were grown only in Home gardens and could therefore not be available to everyone.

All modern Strawberries are hybrids developed by human. The cultivation started in France in the 1740s with two american species of Wild strawberries. Later european Wild strawberries have also been used in the cultivation process.

 

2.7.2018

ORMSPOTT? / SNAKE SPIT? / KÄÄRMEENSYLKEÄ?

Akta dig för ormar i det långa gräset! Du ser ju att där är ormspott.

Det är bra att vara försiktig om man går barfota i långt gräs, men det märkliga skummet på gräs och örter har ingenting med ormar att sköta. Skummet är gjort för att skydda spottstritens larv mot både rovdjur och uttorkning.

Det finns flera arter av spottstritar i Finland. De är alla bara några millimeter långa och lever på safter som de suger ur växterna. När larverna, som ser ut som små vuxna men utan vingar, blåser luft genom sina egna exkrementer bildas det kännspaka skummet. De vuxna spottstritarna har vingar men också starka ben som de gärna använder. På engelska kallas stritarna för ”froghoppers” d.v.s. ”grodhoppare”.

 

Beware of snakes in the long grass! You can see the snakes have spitted on the grass.”

It is good to be cautious if you walk barefoot in long grass, but the mysterious foam is no indication of snakes. The foam is made to protect the larvas of Froghoppers from both predators and drying out in the hot sun.

In Finland we have many species of Froghoppers, all of which are only some millimetres long and live on juices from plants. The larvas, looking like small adults but lacking wings, produce the characteristic foam by blowing air through their excrements. The adults are darker in colour, have wings and very strong legs. Some people think that they look like minimal jumping frogs.

 

Varo käärmeitä pitkässä ruohikossa! Näethän että siinä on käärmeensylkeä.”

On hyvä varoa käärmeitä ruohikossa, mutta salaperäinen vaahto ei mitenkään liity käärmeisiin. Vaahto on tuotettu suojelemaan sylkikaskaiden toukkia sekä pedoilta että kuivumiselta.

Suomessa esiintyy monta lajia sylkikaskaita ja niiden pituus on vain muutamia millimetrejä. Kaskaat imevät kasveista nesteitä. Siivettömät mutta muuten pienten aikuisten näköiset toukat tuottavat vaahtoa puhaltamalla ilmaa jätöksensä läpi. Aikuisilla sylkikaskailla on siivet ja vahvat jalat joilla voi hyppiä pitkiäkin matkoja. Näiden englanninkielinen kutsumanimi onkin ”froghoppers” eli ”sammakkohyppijä”.

 

25.6.2018

”JOS SÄ OOT ZLATAN NIIN MÄ OON LITTIS!” / ”OM DU ÄR ZLATAN SÅ ÄR JAG LITTIS!” / ”IF YOU ARE ZLATAN THEN I AM LITTIS!”

Ensimmäiset matsit pelattiin nykytietämyksen mukaan Kiinassa. Futispallo oli tehty nahasta ja höyhenistä. Vuosi oli jotain 400-200 vuotta ennen meidän ajanlaskumme alkua. Myöhemmin melko vastaavanlaiset pelit syntyivät siellä täällä ympäri maailman, mutta nykyaikaisen jalkapallon kickoff tapahtui vuonna 1863 kun Englannin jalkapalloseura perustettiin. Tänään jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji.

Tällä hetkellä isot pojat taistelevat kunniasta Moskovassa. Lajiin voi toki liittyä ikäviäkin piirteitä kuten valtavat rahat ja fanaatikkojen aikeuttamat levottomuudet, mutta lajista on kehittynyt maailmanlaajuinen suosikki muun muassa saavutettavuutensa takia. Ikä, sukupuoli tai varallisuus ei ole esteenä pelaamiselle – ja se on hauskaa, tottakai!

 

Enligt nutida vetskap spelades de första fotismatcherna i Kina. Bollen var gjord av läder och fylld med fjädrar. Året var någonting mellan 400 och 200 år före vår tideräknings början. Senare utvecklades liknande spel lite här och var runtom i världen, men den moderna fotbollen fick sin verkliga kickoff när Englands fotbollsförbund grundades år 1863. Idag är fotbollen världens populäraste sport.

De stora pojkarna kämpar just nu om äran i Moskva. Visst kan enorma summor pengar vara involverade och fanatikerna kan orsaka problem, men fotbollens globala framgång är lätt att förstå med tanke på dess tillgänglighet oberoende av spelarens ålder, kön eller ekonomiska ställning – och så är det så roligt!

 

As far as we know today the first game of Football was played in China. The ball was made of leather and filled with feathers. The year was something between 400 and 200 years before Christ. Later similar games were developed in many places around the world, but the true kickoff of modern football happened in England in 1863 when the Football Association was founded. Nowadays football is the globally most popular sport.

For the time being the big boys are fighting for the glory in Moscow. The accessibility of football is probably the reason for its popularity. No matter how old, rich or what gender you are, you can always play football – and it is fun, of course!

 

20.6.2018

FARLIG MIDSOMMAR / VAARALLINEN JUHANNUS

Biskop Olaus Magnus skrev år 1555: ”…på den helige Johannes döparens afton … plägar allt folk utan åtskillnad till kön och ålder samlas i skaror på städernas torg eller ute på fria fältet, för att där glättigt tråda dansen vid skenet av talrika eldar, som överallt tändas”.

Midsommaren är en brytpunkt i arbetsåret, full av magiska krafter, tjo och tjim och doftande björklöv. I hela Skandinavien känner vi alla fortfarande till mejorna, majstängerna, kuckubrasorna (midsommareldar), de sju eller nio blomstren under huvudkudden, och om inte själv upplevt, så hört talas om att springa naken i sädesåkern eller runt brunnen.

Låtom oss alltså fröjdas, men förnuftigt, så att traditionerna får leva vidare och inte som år 1689 hotas av de äldres förslag att ”…förbudit att uppsättia Majstänger, att det elacka lefwernet, som ungdomen der wid plägar bruka, måtte förbådas och avskaffas”. Minns också att i år gäller det att vara extra försiktig med all eld!

 

Piispa Olaus Magnus kirjoitti vuonna 1555: ”… pyhän Johanneksen aattona … kaiken kansan, sukupuoleen tai ikään katsomatta, on tapana kerääntyä joukoiksi kaupunkien toreille tai avoimille kentille iloisesti tanssimaan monien sytytettyjen tulien valossa”. 

Juhannus on työvuodessa käännekohta, täynnä taikuutta, railakasta juhlintaa ja tuoksuvia koivunlehtiä. Koko Skandinaviassa elää vielä perinteet koristella kodit tuoreilla koivuilla, sytyttää kokkoja, laittaa tietty määrä kukkia tyynyn alle…

Iloitkaamme siis, mutta järjellä, ettei koko lysti kielletään niin kuin uhattiin tehdä vuonna 1689: ”… kiellettävä juhannustankoja jotta nuorison pahat tavat niiden ympärillä voidaan ennakoida ja tyystin lopettaa”. Ja muista että tänä vuonna on syytä olla erityisen varovainen kaikella tulella!

 

15.6.2018

SUMMERTIME, AND THE LIVING IS EASY?

Luonnossa useimmat viettävät kesäkuussa kiireistä perhe-elämää. Eivät kuitenkaan kaikki, monet ovat jo urakkansa hoitaneet ja vetäytyneet lomailemaan. Käpylintujen poikaset ovat murrosikäisiä ja itsenäistyneet. Haahkakoiraat ovat äijäporukoissa lähteneet Etelä-Itämerelle sulkimaan. Kuovinaaraat ovat kääntäneet pitkä käyränokka kohti etelän riemuja. Voikukkien jälkeläiset ovat varjollaan lentäneet omilleen. Kohta alkaa meidän ihmistenkin perinteinen lomakausi. Ihanaa!

I junimånad lever de flesta i naturen ett aktivt familjeliv, dock inte alla. Många har redan skött sitt och börjat sin semester. Korsnäbbarnas ungar är vid det här laget självständiga tonåringar. Gudingarna (ejderhanar) har stuckit iväg på gruppresa till södra Östersjön för att rugga. Storspovshonorna har vänt sin långa böjda näbb mot söder och de väntande förnöjelserna. Maskrosornas avkommor har flugit iväg under sitt parasoll. Snart börjar den traditionella semestertiden för oss människor också. Skönt!

June is the high season for family life in Nature. Some have, however, already done their part. The youngsters of the Crossbills have left their nests. The males of the Common Eiders spend their time molting in the south of Baltic. The females of the Eurasian Curlew have turned the long beak southwards and enjoy now the pleasures of the South. The offspring of the Dandelions have flown away under their parachutes. Soon the traditional high season for human vacations will be here. Nice!

11.6.2018

VIHATTU JA RAKASTETTU / ÄLSKAD OCH HATAD

Jos rakastaa tätä komeata läntisen Pohjoisamerikan väripilkkua, voi olla vaikeata ymmärtää miksi kasvia myös vihataan. Komealupiini Lupinus polyphyllus tuotiin Eurooppaan vuonna 1826. Valitettavasti kasvi pärjää liiankin hyvin kilpailussa meidän uhanalaisiksi tulleiden niittyjen ja laitumien kasvien kanssa. Hernekasvien tavoin lupiini sitoo juurinystyröillään typpeä ilmasta rehevöittäen kasvupaikkaansa ja mahdollistaa tällä tavoin muidenkin voimakaskasvuisten lajien levittäytymistä uhanalaisten kasvualueille. Niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset, varsinkin tietyt päiväperhoset, joutuvat väistymään pientareilta.

Den som älskar den här ståtliga färgklicken från västra Nordamerika kan ha svårt att förstå varför växten också hatas. Blomsterlupinen Lupinus polyphyllus infördes till Europa år 1826. Tyvärr klarar den sig alltför bra i konkurrensen med våra ursprungliga och nu hotade blommor från ängar och betesmarker. I likhet med andra ärtväxter har lupinen rotknölar som binder kväve från luften och göder växtplatsen. På så sätt underlättar den också andra kraftiga växters spridning till de magra markerna, och de hotade växterna måste ge vika. Även insekterna, främst vissa dagfjärilar, som är beroende av den hotade växtligheten går under.

 

5.6.2018

BE AWARE OF YOUR SURROUNDINGS! / OLKAA VALPPAINA MATTOJENPESIJÄT! / VAR UPPMÄRKSAMMA ALLA MATTSKURARE!

In Finland the cultural habit of washing rugs outdoors is still very common. In the 1930´s a woman, doing just that, found a nice yellowish big plate in the sediments of the riverbank. She began to use it as a basin. Later it was identified as a brass plate from the 16th century, made in Nürnberg, Germany. The plate that finally ended up in the Porvoo Museum is now on exhibit in the exhibition Ruling the Riversides in the Old Town Hall.

Pyykinpesijä löysi Porvoonjoen rantaliejusta 1930-luvulla kaunis kellertävä vati. Pyykkäri totesi sen sopivan hyvin pyykkivadiksi ja otti sen käyttöön. Myöhemmin todettiin että vati oli 1500-luvun pakotettua messinkiä Nürnbergistä (Saksa), ja vati lahjoitettiin Porvoon museolle. Vati on nyt esillä Jokilaaksojen valtiaat -näyttelyssä Vanhassa raatihuoneessa.

En tvätterska hittade på 1930-talet ett vackert gult fat i bottenslammet i Borgå å. Tvätterskan konstaterade att fatet är lämpligt som tvättfat och tog det i användning. Senare konstaterades det att fatet är av driven mässing från 1500-talets Nürnberg (Tyskland), och det donerades till Borgå museum. Fatet finns nu till påseende i utställningen Ådalarnas härskare i Gamla rådhuset.

 

30.5.2018

Det är få låtar som ligger så länge på Top-listan som Den blomstertid nu kommer. Texten finns tryckt redan i den svenska psalmboken från år 1695! En dikt från 1200-talet anses ligga som grund för orden. Eftersom kompositören sedan länge är glömd, räknas melodin vara en svensk folkmelodi, ännu äldre än texten. Sången ljuder fortfarande på skolavslutningen i alla svenska och finska skolor.

Harva biisi pysyy yhtä kauan Top-listalla kuin Suvivirsi. Ruotsiksi teksti painettiin virsikirjaan vuonna 1695, ja suomeksi 1701! Taustalla otaksutaan olevan runo 1200-luvulta. Säveltäjä on jo kauan sitten unohdettu, joten melodiaa pidetään ruotsalaisena kansansävelmänä, vielä vanhempana kuin teksti. Laulu raikuu edelleen koulujen kevätjuhlissa kaikissa Suomen ja Ruotsin kouluissa.

Den blomstertid nu kommer (literally: Now the time of blossoming arrivesSuvivirsi in Finnish) is a hymn first published in the 1695 (!) Swedish Hymnal. In Sweden and Finland, the hymn is sung at the end of the school year, and as such, it has become a strong part of culture.

 

 

25.5.2018

UPEAT, TUOKSUVAT SYREENIT / PRAKTFULLA, DOFTANDE SYRENER

Turkulainen apteekkari Jonas Synnerberg toi ensimmäisen pihasyreenin puutarhaansa vuonna 1728 Tukholmasta. Noin 20 vuotta myöhemmin pihasyreeni tuli Suomeen myös Augustin Ehrensvärdin myötävaikutuksella Viaporiin. Tarina kertoo, että ensimmäiset taimet lähetettiin sinne Ranskasta Versaillesin puutarhasta. Upea syreeni levisi nopeasti ympäri maata, ja 1800-luvun jälkipuolella pihasyreenistä tuli Suomen yleisimmin viljelty koristepensas.

År 1728 hämtade apotekaren Jonas Synnerberg den första syrenen till sin trädgård i Åbo. Plantan hade han kommit över i Stockholm. Omkring 20 år senare införskaffades på Augustin Ehrensvärds begäran flera syrenplantor till Sveaborg. Historien berättar att plantorna skickades till Finland direkt från trädgården i Versaille, Frankrike. Den praktfulla syrenen spreds snabbt i landet, och mot slutet av 1800-talet vara bondsyrenen den allmännaste prydnadsbusken i Finland.

 

23.5.2018

KYLÄPÖLLÖNEN HÄMEENLINNASSA / DVÄRGUV I TAVASTEHUS

Eilen 22.5.2018 löytyi huippuharvinainen kyläpöllönen, jollaista on havaittu vain kerran aikaisemmin Suomessa, Hämeenlinnassa silloinkin. Kyläpöllönen pesii Suomea lähinnä Mustanmeren pohjoispuolella Ukrainassa ja Venäjällä.

Igår 22.5.2018 upptäcktes en exceptionellt sällsynt dvärguv i Tavastehus. En sådan har påträffats bara en gång tidigare i Finland, även då i Tavastehus. Dvärguven häckar närmast Finland strax norr om Svarta havet i Ukraina och Ryssland.

Kuva/Foto: Leila Uotila (https://bit.ly/2Lms90Y)