Puhelin (019) 574 7500
info(at)porvoonmuseo.fi
Raatihuoneenkatu 21
06100 PORVOO


 Designed by Globalwebwise
 
 
KANSALLISRUNOILIJA J.L. RUNEBERGIN KOTI

Porvoon empirekaupunginosassa sijaitseva J.L. Runebergin koti oli kansallisrunoilijan ja hänen perheensä koti neljännesvuosisadan ajan. Suomen vanhin kotimuseo pihapiireineen kertoo monipuolisesti 1800-luvun puolivälin asumisesta ja elämästä.
 
Yhteystiedot

Aleksanterinkatu 3, 06100 Porvoo.

Avoinnaoloajat, tiedustelut ja opasvaraukset:

J. L. Runebergin koti ja Walter Runebergin veistoskokoelma
 
Kansallisrunoilija

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) tunnetaan erityisesti Maamme-laulun (1846) sanoittajana sekä Suomen kansan ja luonnon kuvaaja. Vuonna 1848 ilmestyi ensimmäinen osa hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvasta runokokoelmasta Vänrikki Stoolin tarinat, joka kertoo Suomen sodasta 1808-09. Runeberg kirjoitti äidinkielellään ruotsiksi. Hän sai jo eläessään Suomen kansallisrunoilijan aseman. Hänen runouttaan käännettiin jo varhain useille eri kielille. Runebergin runoutta on myös sävelletty runsaasti. Maamme-laulua lauletaan virallisesti Fredrik Paciuksen sävelin, ja monia Runebergin rakkausrunoja tunnetaan mm. Jean Sibeliuksen sävellyksinä.
 
Fredrika Runeberg

Rouva Fredrika Runeberg (1807-1879) kuului Tengströmien pappissukuun, ja oli jo varhain saanut mahdollisuuden opiskella mm. vieraita kieliä. Avioiduttuaan hän avusti miestään lehtitoimittajan työssä kääntämällä vieraskielistä kirjallisuutta ja kirjoittamalla lyhyitä tarinoita. Fredrikaa voidaan pitää Suomen ensimmäisenä naistoimittajana. Hän kirjoitti myös mm. kaksi historiallista romaania. Puolisonsa kuoltua hän toimitti tämän jälkeen jättämiä kirjoituksia. Fredrika Runeberg muistetaan myös yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mukana perustamassa Porvooseen varattomien tyttöjen koulua jo v. 1846, vuosia ennen kansakoulujen perustamista maahamme.
 
Suomen vanhin kotimuseo

Runebergit muuttivat Helsingistä Porvooseen v. 1837 runoilijan tultua nimitetyksi Porvoon kimnaasin Rooman kirjallisuuden lehtorin virkaan. Nykyisin museona toimivaan uuteen empirekaupunginosan kotiinsa perhe muutti v. 1852. Talon oli rakennuttanut seitsemän vuotta aiemmin Runebergin kollega, lehtori Daniel Lindh.

Runebergin kotimuseo avattiin yleisölle v.1882 valtion lunastettua runoilijan ja hänen Fredrika-vaimonsa jäämistön perillisiltä. Koti nähdään edelleen pitkälti sellaisena kuin se oli Runebergien asuessa talossa. Kokoelma on harvinaisen täydellinen kokonaisuus yhden kodin esineistöä taideteoksista huonekaluihin, pienesineisiin, posliineihin ja tekstiileihin sekä metsästysaseisiin, runoilijan omaa kirjastoa unohtamatta. Kodin sisustus edustaa lähinnä biedermeier-tyyliä. Museossa on edelleen lukuisia vanhanajan kasveja.

Runebergin kodin puutarha on harvoja säilyneitä historiallisia kaupunkipuutarhoja maassamme.
 
Runebergin päivä Porvoossa

J.L. Runeberg sai jo eläessään kokea huomattavaa arvonantoa, ja esimerkiksi hänen syntymäpäiväänsä 5. helmikuuta juhlittiin jo varhain yleisesti. Runoilijaa muistetaan Porvoossa edelleen perinteisin juhlallisuuksin soihtukulkueineen ja valaistuine ikkunoineen. Yksi päivän kohokohtia on Runebergin kirjallisuuspalkinnon voittajan julkistaminen. Juhlapäivän kunniaksi kahviloissa tarjotaan perinteisiä Runebergin torttuja.
 
Tutkijapalvelu

Porvoon museo huolehtii Runebergin kodin museaalisesta hoidosta, ja vastaa kotimuseota koskeviin tiedusteluihin. Runebergin kodin valokuvakokoelma ja kotimuseon asiakirjat sijaitsevat Porvoon museon arkistossa (Raatihuoneenkatu 21, 06100 Porvoo). Tiedustelut puh. (019) 5747 500.

Runeberg-arkiston käsikirjoitukset ja kirjeenvaihto on sijoitettu Svenska Litteratursällskapetin arkistoon, Ritarikatu 5, 00170 Helsinki, puh. (09) 618 777.
 
Back to top