| |
KANSALLISRUNOILIJA J.L. RUNEBERGIN KOTI
|
Yhteystiedot
Aleksanterinkatu 3, 06100 Porvoo.
Avoinna syys-huhtikuussa ke-su klo 10-16 , touko-elokuussa ma-su klo 10-16.
Tiedustelut ja opasvaraukset puh. 040 489 9900, Sähköposti runeberg(at)porvoo.fi.
|
| |
| Porvoon empirekaupunginosassa sijaitseva J.L. Runebergin
koti oli kansallisrunoilijan ja hänen perheensä koti neljännesvuosisadan
ajan. Suomen vanhin kotimuseo pihapiireineen kertoo monipuolisesti 1800-luvun
puolivälin asumisesta ja elämästä. |
| |
Kansallisrunoilija
Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) tunnetaan erityisesti Maamme-laulun (1846)
sanoittajana sekä Suomen kansan ja luonnon kuvaaja. Vuonna 1848 ilmestyi
ensimmäinen osa hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvasta runokokoelmasta
Vänrikki Stoolin tarinat, joka kertoo Suomen sodasta 1808-09. Runeberg kirjoitti
äidinkielellään ruotsiksi. Hän sai jo eläessään Suomen kansallisrunoilijan
aseman. Hänen runouttaan käännettiin jo varhain useille eri kielille. Runebergin
runoutta on myös sävelletty runsaasti. Maamme-laulua lauletaan virallisesti
Fredrik Paciuksen sävelin, ja monia Runebergin rakkausrunoja tunnetaan mm.
Jean Sibeliuksen sävellyksinä. |
| |
Fredrika Runeberg
Rouva Fredrika Runeberg (1807-1879) kuului Tengströmien pappissukuun, ja
oli jo varhain saanut mahdollisuuden opiskella mm. vieraita kieliä. Avioiduttuaan
hän avusti miestään lehtitoimittajan työssä kääntämällä vieraskielistä kirjallisuutta
ja kirjoittamalla lyhyitä tarinoita. Fredrikaa voidaan pitää Suomen ensimmäisenä
naistoimittajana. Hän kirjoitti myös mm. kaksi historiallista romaania.
Puolisonsa kuoltua hän toimitti tämän jälkeen jättämiä kirjoituksia. Fredrika
Runeberg muistetaan myös yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mukana
perustamassa Porvooseen varattomien tyttöjen koulua jo v. 1846, vuosia ennen
kansakoulujen perustamista maahamme. |
| |
Suomen
vanhin kotimuseo
|
|
|
Runebergit muuttivat Helsingistä Porvooseen v. 1837 runoilijan
tultua nimitetyksi Porvoon kimnaasin Rooman kirjallisuuden lehtorin virkaan.
Nykyisin museona toimivaan uuteen empirekaupunginosan kotiinsa perhe muutti
v. 1852. Talon oli rakennuttanut seitsemän vuotta aiemmin Runebergin kollega,
lehtori Daniel Lindh.
Runebergin kotimuseo avattiin yleisölle v.1882 valtion lunastettua runoilijan
ja hänen Fredrika-vaimonsa jäämistön perillisiltä. Koti nähdään edelleen
pitkälti sellaisena kuin se oli Runebergien asuessa talossa. Kokoelma on
harvinaisen täydellinen kokonaisuus yhden kodin esineistöä taideteoksista
huonekaluihin, pienesineisiin, posliineihin ja tekstiileihin sekä metsästysaseisiin,
runoilijan omaa kirjastoa unohtamatta. Kodin sisustus edustaa lähinnä biedermeier-tyyliä.
Museossa on edelleen lukuisia vanhanajan kasveja.
Runebergin kodin puutarha on harvoja säilyneitä historiallisia kaupunkipuutarhoja
maassamme. |
| |
Runebergin
päivä Porvoossa
J.L. Runeberg sai jo eläessään kokea huomattavaa arvonantoa, ja esimerkiksi
hänen syntymäpäiväänsä 5. helmikuuta juhlittiin jo varhain yleisesti. Runoilijaa
muistetaan Porvoossa edelleen perinteisin juhlallisuuksin soihtukulkueineen
ja valaistuine ikkunoineen. Yksi päivän kohokohtia on Runebergin kirjallisuuspalkinnon
voittajan julkistaminen. Juhlapäivän kunniaksi kahviloissa tarjotaan perinteisiä
Runebergin torttuja. |
| |
Tutkijapalvelu
Porvoon museo huolehtii Runebergin kodin museaalisesta hoidosta, ja vastaa
kotimuseota koskeviin tiedusteluihin. Runebergin kodin valokuvakokoelma
ja kotimuseon asiakirjat sijaitsevat Porvoon museon arkistossa (Raatihuoneenkatu
21, 06100 Porvoo). Tiedustelut puh. (019) 5747 500.
Runeberg-arkiston käsikirjoitukset ja kirjeenvaihto on sijoitettu Svenska
Litteratursällskapetin arkistoon, Ritarikatu 5, 00170 Helsinki, puh. (09)
618 777. |
| |
 |
![](JavaScript:openWin("siteimages/runeberginkoti_big.jpg");)
![](JavaScript:openWin("siteimages/sairashuone_big.jpg");)
![](JavaScript:openWin("siteimages/kettuhuone_big.jpg");)