Maarin uimaranta

Maarin uimala 1960-luku

1930-luvulla Porvoon kaupungin surkeana pidetty uimalaitostilanne oli jatkuvien torikeskusteluiden ja sanomalehtikirjoittelun kohteena. Uinti oli kaupunkilaisten keskuudessa suosittu harrastus mutta uimalaitoksen sijainti Hattulassa, hiukan rautatieasemalta pohjoiseen ei ollut paras mahdollinen. Mahdollisina uuden uimalaitoksen sijoituspaikkoina mainittiin mm. Tervajärvi ja Papinjärvi. Niiden ongelmina kuitenkin olivat liian suuri etäisyys kaupungista sekä hankalat liikenneyhteydet. Pitemmän aikaa keskusteltiin myös täysin keinotekoisen uimalaitoksen sijoittamisesta Porvoon urheilukentän viereen. Tämän ratkaisun todettiin kuitenkin tulevan aivan liian kalliiksi. Niin ikään oli ollut puhetta Porvoon yhdistämisestä sillalla Sikosaareen ja uimalaitoksen sijoittamisesta saaren etelärannalle.

Vuonna 1932 myös Porvoon kaupunginvaltuusto käsitteli uintipaikkaa koskevia ongelmia: Porvoon Käsityö- ja tehdasteollisuusyhdistys oli lähestynyt valtuustoa kirjelmällä esittäen huolensa kaupungin uimalaitoksen kunnosta. Niinpä yhdistys esitti, että kaupunki lunastaisi seurakunnalta Maarin niityn sekä rannan uudeksi uimapaikaksi ja puistoalueeksi kaupunkilaisten virkistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Paikka oli kautta sukupolvien ollut yleinen uintipaikka ja loiva, auringonpaisteinen hiekkaranta teki siitä paremman uimalaitoksen paikan kuin vastarannan virallinen kapea, varjoinen ja mutainen ranta. Kaupungin asettama komitea tuki yhdistyksen esitystä toteamalla, ettei kaupunkilaisille ollut osoitettu yhteisiä rantabulevardeja tai viihtyisiä uimarantoja. Joenranta oli täyttynyt tehtaista, satamista ja erilaisista hökkeleistä. Maari olisi mitä parhain paikka kaupunkilaisten yhteiseksi kesänviettopaikaksi mutta asian toteutumista hankaloittivat muutamat seikat. Ensinnäkin kaupunki ei omistanut kyseistä aluetta joten tuomioseurakunnalle tulisi ehdottaa maa-aluevaihtoja asian ratkaisemiseksi. Toinen ongelma oli pieni Maarinlahti, jonka vesi oli saastunutta, koska sitä käytettiin mm. yleisenä viemärien laskupaikkana ja talvisin lumen kaatopaikkana.

Komitean myönteinen esitys kaatui kuitenkin vuonna 1934 kaupunginhallituksessa. Syynä tähän oli mahdollinen uusi silta, joka oli suunnitteilla. Porvoonjoen yli kulki vain yksi silta ja kasvavat liikennemäärät vaativat toista siltaa. Eri ehdotusten joukosta suosituin oli ns. pohjoinen siltalinjaus, joka kulki rautatieaseman kohdalta yli joen kohti Linnamäen aluetta. Näin ollen Maarin ranta jäisi sillan alle eikä sen käyttöä kaupunkilaisten virkistymistarkoitukseen voitaisi toteuttaa. 1930-luvun lopulla tämä jo kertaalleen hylätty vanha suunnitelma kuitenkin toteutettiin ja kaupungin virallinen uimaranta siirtyi Maarin puoleiselle rannalle. Siltakysymys puolestaan ratkesi vuonna 1957, kun Mannerheiminkadun silta valmistui.

Maarin uimala 1960-luku

Lue myös

Summer in Porvoo Museum Is Full of Art

Porvoo Museum’s summer season opens with three shows exhibiting paintings by Albert Edelfelt, silhouette art, and contemporary art as part of the Porvoo Triennale. The fall season sees an online exhibition of shop signs from different eras. The Christmas season invites visitors to the traditional Christmas dinner table, while the exhibition about small birds continues past Christmas and through the winter.

Porvoo Virtual Art Gallery

Porvoo Virtual Art Gallery will take you from one mood and theme to the next. You can expect the power of colours, life and fantasy, landscapes and portraits, and an ambience beyond reality.

Phenomenal Iris Is Bursting With Colour

Porvoo Museum’s new exhibition Phenomenal Iris presents the company Aktiebolaget Iris, which operated in Porvoo at the change of the century. The company operated for five years, during which it laid the foundation for the emergence of Finnish design.

Joulupoyta-julbord-2022

Christmas in Porvoo Museum 2023

29.11.2023 – 14.1.2024
Holm House
Christmas in Porvoo Museum takes us again back to the 18th century to visit the merchant family Holm.

Kultaranta II

A.B. Borgå Båtvatf O.Y. fick år 1929 en specialbeställning, för det behövdes en ny täckt båt för president Lauri Kristian Relander: Kultaranta II.

Kultaranta II

Tasavallan tärkein vene on Kultaranta, jolla presidentti liikkuu kesäaikaan Naantalissa kesäasuntonsa Kultarannan vesillä.