Muutosten Länsiranta

Natalia Linsén, 1898. Porvoon museo.

Viime vuosikymmenten suurimmat muutokset Porvoon kaupunkikuvassa ovat tapahtuneet Länsirannalla.

Muutokset kytkeytyvät laajempaan kaupunkien kehitysprosessiin, jossa teollisuusalueet muuttuvat asunto- tai palvelurakennusten kohteiksi.

1800-luvulla Länsirannan alue oli Näsin kartanon viljelymaana pellolla sijainneine pienine makasiineineen.

Mutta Länsirannalle sijoitettiin jo varhain palovaarallista toimintaa, ja 1800-luvun lopussa rannan tuntumaan palstoitettiin tontteja, joille nousi varastorakennuksia. Natalia Linsénin ottamassa valokuvassa vuodelta 1898 näkyy laaja lautatapulien kenttä, sekä rykelmä vajamaisia suojia laitureiden tuntumassa.

Natalia Linsén, 1898. Porvoon museo.

Taidetehtaana nykyään tunnettua tehdasrakennuskokonaisuutta alettiin rakentaa 1910-luvulla. Tehtaassa toimi aluksi Alba Nova Ab:n vaneritehdas, sittemmin hevosenkenkätehdas, Haikka kehyslistatehdas ja Fiskars. Tehtaan lisäksi samaan aikaan rannalla toimi Ludvig Wiléniuksen veneveistämö. Veistämön pääosin 1930-luvulla rakennetut rakennukset ovat palvelleet veistämötoiminnan päätyttyä harrastajien käsissä pienvenetelakkana.

Vaneritehdas etelästä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Kuvaaja ja tarkempi kuvausajankohta ei ole tiedossa.

1950-luvulle tultaessa Empirekeskustan vastarannalla oli varsin runsaasti eri kokoisia rakennuksia, joista massiivisin oli Eklöfin yli 200 metriä pitkä varasto aivan veden äärellä. Länsirannan alue nähtiin aiempaa selkeämmin keskustan laajenemisalueena Mannerheiminkadun sillan rakentamisen jälkeen vuonna 1957. Sillan myötä rakennetun tien eteläpuolelle nousi Laborin, sittemmin Hankkijan varastohalleja. Alueen toiminta suuntautui puutavarateollisuudesta konepajateollisuuteen. Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa teollinen toiminta alueella oli päättynyt ja suurin osa rakennuksista purettu.

1950-luvulle tultaessa Empirekeskustan vastarannalla oli varsin runsaasti eri kokoisia rakennuksia, joista massiivisin oli Eklöfin yli 200 metriä pitkä varasto aivan veden äärellä. Georg Christiernin 1960. Porvoon museo.
Sillan myötä rakennetun tien eteläpuolella nousi Laborin, sittemmin Hankkijan varastohalleja. Georg Christiernin 1966. Porvoon museo.

Porvoon vuoden 1968 yleiskaavassa varauduttiin voimakkaaseen väestönkasvuun, jolle nähtiin löytyvän tilaa Länsirannalta. Tuolloin ajateltiin kaupungin hallinnollisen keskuksen siirtyvän nykyisen Modernin puukaupunkialueen tietämille. Raportissa vuodelta 1972 pidettiin joen länsipuolta Porvoon keskustan “ainoana reaalisena laajentumissuuntana. Sen vuoksi alueen suunnittelun tulee olla varsin kauaskantoista”.

17 vuotta myöhemmin, vuonna 1989 järjestettiin Porvoonjoen länsirannan yleinen aatekilpailu. Kilpailun lähtökohdaksi asetettiin alueen mahdollisuuksien monipuolinen selvittäminen ja korkealaatuiseen lopputulokseen pääseminen.

Kilpailun mitoituksessa korostettiin uuden kaupunkirakenteen suhdetta jokimaisemaan ja olemassa olevaan kaupunkiin nähden, ja jossa korkealaatuisen ympäristön toteutus oli etusijalla. Kilpailun voitti arkkitehti Kay Biergannsin ehdotus “Aleksanterin kaari”.

Alueen pohjoisosaa koskien järjestettiin uusi kilpailu vuonna 1998, koska aiemmin toimitilojen määrä oli havaittu ylimitoitetuksi. Tehtävänä oli suunnitella asuntotyyppitarkkuudella puinen kaupunginosa. Rakentamisen määrän tuli pohjautua kaupunkikuvallisiin ja -rakenteellisiin perusteisiin tutkimalla alueelle sopivaa rakentamistapaa. Historiallisen puukaupunkiperinteen jatkaminen uusissa asuntotyypeissä oli yksi kilpailun kantavia tehtäviä. Kilpailun voittajaksi tuli arkkitehti Tuomo Siitosen ehdotus “Urbs arbor”.

Ehdotuksessa nähtiin empirekaupungin rationaalisuus ja vehreys yhdistyvän Vanhan Porvoon ympäristön rikkauteen, sisäiseen miljööseen ja ihmisen kokoiseen mittakaavaan. Uutta luovaa oli mahdollisuus toteuttaa kaupunkimaisia pienasuntoja myös matalassa pientalomaisessa rakennustavassa.

Aleksanterinkadun sillan toteutumisen myötä vuonna 2004 alue liittyi entistä tiiviimmin osaksi kaupunkikeskustaa. Taidetehdas on ollut 1980-luvulta Porvoon kaupungin omistuksessa ja toimi monitoimitalona taiteilijoiden työpajana sekä erilaisten suurta tilaa vaativien tilaisuuksien ja konserttien pitopaikkana. Uudistettu Taidetehdas aloitti toimintansa vuonna 2012.

Juha Vuorinen

Lue myös

Summer in Porvoo Museum Is Full of Art

Porvoo Museum’s summer season opens with three shows exhibiting paintings by Albert Edelfelt, silhouette art, and contemporary art as part of the Porvoo Triennale. The fall season sees an online exhibition of shop signs from different eras. The Christmas season invites visitors to the traditional Christmas dinner table, while the exhibition about small birds continues past Christmas and through the winter.

Porvoo Virtual Art Gallery

Porvoo Virtual Art Gallery will take you from one mood and theme to the next. You can expect the power of colours, life and fantasy, landscapes and portraits, and an ambience beyond reality.

Phenomenal Iris Is Bursting With Colour

Porvoo Museum’s new exhibition Phenomenal Iris presents the company Aktiebolaget Iris, which operated in Porvoo at the change of the century. The company operated for five years, during which it laid the foundation for the emergence of Finnish design.

Joulupoyta-julbord-2022

Christmas in Porvoo Museum 2023

29.11.2023 – 14.1.2024
Holm House
Christmas in Porvoo Museum takes us again back to the 18th century to visit the merchant family Holm.

Kultaranta II

A.B. Borgå Båtvatf O.Y. fick år 1929 en specialbeställning, för det behövdes en ny täckt båt för president Lauri Kristian Relander: Kultaranta II.

Kultaranta II

Tasavallan tärkein vene on Kultaranta, jolla presidentti liikkuu kesäaikaan Naantalissa kesäasuntonsa Kultarannan vesillä.