1960-luvun uudistuva Empire-Porvoo

Vattentornsgatan 51, syyskuu 1967

Porvoon kaupunkikehityslauta päätti syksyllä Porvoon empirealueen kehittämissuunnitelmien käynnistämisestä. Samalla lautakunta asettui päätöksellään pitkään historialliseen ketjuun, sillä Vanhan Porvoon eteläpuolinen alue, ns. Empire-Porvoon alue, on ollut syntymästään saakka Porvoon kehityksen symboli, johon on kiinnitetty kasvu- ja kehittämishaaveita.

Kaikki sai alkunsa Keisari Nikolai I:n matkasta Pietarista Helsinkiin 1830. Matka suuntautui Porvoon läpi, ja keisari pani merkille Porvoon silloisen järkyttävän epäsäännöllisyyden. Heti Helsinkiin päästyään keisari määräsi kaupungin rakentamisesta uudelleen uuden asemakaavan mukaisesti.

Carl Ludvig Engel toteutti keisarin käskyn, ja laati uuden asemakaavan 1832. Engel oli jo tehnyt laajamittaisen empirekaavan palaneeseen Turkuun, mutta Porvoossa tilanne oli toisenlainen, koska vanhaa kaupunkirakennetta oli jäljellä. Uudelleenkaavoitus ei kuitenkaan muutamaa tonttia lukuun ottamatta toteutunut vanhassa Porvoossa, vaan työt keskittyivät nykyisen Mannerheiminkadun eteläpuolelle.

Porvooseen rakentuikin 1800-luvun puolivälissä eräs Suomen yhtenäisimpiä empirekaupunginosia. Kaupunki-ihanne yhdenmukaisine, kerroksen korkuisine, aumakattoisine kivitaloa vaakavuorauksellaan jäljittelevine puurakennuksineen, aitauksineen, portteineen ja puistokatuineen toteutui esimerkillisesti Porvoossa.

Mutta siinä missä Vanhan Porvoon historialliset arvot oli ymmärretty jo 1900-luvun alussa, sai kaupungin empirepuoli toimi paineventtiilinä kasvutarpeille. Varsinaisesti empirekaupungin hävittäminen alkoi sodan aikana, jolloin se sai osansa Porvoon pommituksista. Neuvostoliittolaisia laajamittaisempaa tuhoa tekivät uudistussuunnitelmat 1960-luvulla, jolloin oltiin sitä mieltä että koko alue pitää rakentaa uudelleen.

Porvoolaiset eivät olleet uudistusnäkemyksineen yksin, vastaavanlaisia hankkeita käynnistyi samanikäisillä alueilla. Siinä missä Porvoon kehitys 1960-luvulla oli hidasta, onnistuttiin paremmin esim. Turussa ja Hämeenlinnassa, jossa paikoin yksinäinen empirepuutalo on muistona korkeiden elementtikerrostalojen keskellä.

Kaupungin voimakkaaksi toivottu kasvu ja laajenemisalueen puute pakottivat rakentamaan tontteja entistä tehokkaammin, ja ympäristöstään piittaamattomat uudisrakennukset kohosivat pirstoen yhtenäistä kaupunkikuvaa. Ja miksi ne olisivatkaan viereisistä rakennuksista välittäneet, olivathan nekin katsottu uusiutuviksi.

Kaupungininsinööri Georg Christierninin ottamat valokuvat vuosien 1965 ja 1968 väliltä heijastavat uuden kaupunki-ihanteen toteutumista Porvoossa.

Lundagatan 10, elokuu 1965
Lundagatan 10, syyskuu 1966
Runebergsgatan 14 puretaan, tammikuu 1966
Runebergsgatan 14, helmikuu 1968
Vattentornsgatan 51, lokakuu 1965
Vattentornsgatan 51, syyskuu 1967

Juha Vuorinen

Lue myös

Summer in Porvoo Museum Is Full of Art

Porvoo Museum’s summer season opens with three shows exhibiting paintings by Albert Edelfelt, silhouette art, and contemporary art as part of the Porvoo Triennale. The fall season sees an online exhibition of shop signs from different eras. The Christmas season invites visitors to the traditional Christmas dinner table, while the exhibition about small birds continues past Christmas and through the winter.

Porvoo Virtual Art Gallery

Porvoo Virtual Art Gallery will take you from one mood and theme to the next. You can expect the power of colours, life and fantasy, landscapes and portraits, and an ambience beyond reality.

Phenomenal Iris Is Bursting With Colour

Porvoo Museum’s new exhibition Phenomenal Iris presents the company Aktiebolaget Iris, which operated in Porvoo at the change of the century. The company operated for five years, during which it laid the foundation for the emergence of Finnish design.

Joulupoyta-julbord-2022

Christmas in Porvoo Museum 2023

29.11.2023 – 14.1.2024
Holm House
Christmas in Porvoo Museum takes us again back to the 18th century to visit the merchant family Holm.

Kultaranta II

A.B. Borgå Båtvatf O.Y. fick år 1929 en specialbeställning, för det behövdes en ny täckt båt för president Lauri Kristian Relander: Kultaranta II.

Kultaranta II

Tasavallan tärkein vene on Kultaranta, jolla presidentti liikkuu kesäaikaan Naantalissa kesäasuntonsa Kultarannan vesillä.