Suomessa toimii vuoden 2020 alussa uudistuneen museolain myötä 32 alueellista vastuumuseota. Alueellisilla vastuumuseoilla on erilaisia tehtäviä, kuten edistää museotoimintaa ja toimia taiteen, kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntijoina. Vastuumuseoiden toiminta-alueena on koko maakunta, lukuun ottamatta Lapin ja Uudenmaan maakuntia, joihin on nimitetty useampia toimijoita.
Itä-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona toimii Porvoon museo. Museon vastuualueena toimii nimensä mukaisesti Itä-Uudenmaan alue, johon kuuluvat Porvoon ohella Loviisa, Lapinjärvi, Myrskylä, Askola, Pukkila, Pornainen ja Sipoo. Porvoon museon tehtäviin kuuluvat alueellisen museotoiminnan edistämistehtävät ja kulttuuriympäristötehtävät. Yhtä vastuumuseon tehtävistä hoitaa rakennustutkija, rakennusarkkitehti ja filosofian maisteri Kirsi Toivonen.
Toivonen on tehnyt monipuolisen uran museoalalla, niin näyttelyiden kuin kokoelmien parissa. Rakennustutkijaksi tie avautui Porvoon museon rakennustutkijan sijaisuuksien kautta, mikä johti Toivosen kulttuuriperinnön erikoistutkijaksi Metsähallitukseen ja sieltä Kymenlaakson museoon rakennustutkijaksi.
-Kotikaupunkiini Porvooseen siirryin vuonna 2019. Paluuseen innosti mahdollisuus päästä kokoamaan tiimiä alueelliseen työhön museolain muutoksen jälkeen, Toivonen kertoo.
Vastaamme tiimimme kanssa vuositasolla noin tuhanteen yhteydenottoon
Toivosen työtehtävät rakennustutkijana ovat monipuoliset. Vastuualueena ovat rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman huomioon ottaminen erilaisissa maankäytön hankkeissa, kuten esimerkiksi kaavoituksessa, ympäristöluvissa ja voimajohtohankkeissa. Työhön kuuluu lausuntoja ja osallistumista neuvotteluihin sekä eritasoisien kulttuuriympäristöselvitysten ohjaamista. Näitä ovat esimerkiksi rakennushistoriaselvitykset ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset.
-Merkittävä osa työstäni muodostuu siitä, että vastaan asiakkaiden kyselyihin, etsin tietoja ja teen kannanottoja erilaisiin kysymyksiin. Vastaamme tiimimme kanssa vuositasolla noin tuhanteen yhteydenottoon. Suurin osa on kuntien viranomaisien yhteydenottoja, mutta saamme runsaasti yhteydenottoja myös asukkailta. Erilaisten pyyntöjen määrä on lisääntynyt merkittävästi aluevastuumuseon tehtävän aikana, Toivonen kuvailee.
Toivosen aamu alkaa tavallisesti sähköpostin läpikäymisellä, jolloin hän kirjaa ylös museolle tulleet lausuntopyynnöt. Samalla hän varmistaa, että lausuntopyynnöt menevät kaikille tarpeellisille henkilöille. Rakennustutkijan tehtävän ohelle Toivonen toimii Itä-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon tiiminvetäjänä.
-Asiantuntijatiimiä on helppo vetää, kun kaikki ovat alansa huippuasiantuntijoita. Näin minulle jää tehtäväksi käytännön asioiden hoitaminen. Tiimivetäjänä olen vastuussa muun muassa erilaisista raportoinneista ja suunnitelmien laatimisesta, Toivonen toteaa.
Itä-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon tiimiin kuuluu Toivosen ohella arkeologi Riikka Mustonen, korjausrakentamisen asiantuntija Annika Korhonen sekä kulttuuriperintötutkija Mai Joutselainen. Alueellinen vastuumuseotehtävä vaikuttaa kaikkeen, mitä tiimi tekee. Valtio rahoittaa tätä korotetulla valtionosuudella. Työtä ohjaa alueellisen työn suunnitelma, joka laaditaan nelivuotiskausittain, ja sen hyväksyy Opetus- ja kulttuuriministeriö.
-Olemme aloittaneet uuden suunnitelman laatimisen seuraavalle kaudelle 2027–2030. Alueelliseen työhön kuuluu työn vuosittainen raportointi ministeriölle ja Museovirastolle, ja sitä varten seuraamme ajankäyttöämme sekä keräämme tietoja esimerkiksi lausuntojen ja neuvotteluiden määrästä. Muu Porvoon museon henkilökunta osallistuu alueelliseen työhön tarvittaessa, Toivonen jatkaa.
MIP on alueemme kulttuuriympäristötiedon säilytyspaikka
Porvoon museolla on käytössä kulttuuriympäristötiedon säilyttämiseen tarkoitettu museon informaatioportaali MIP. Portaaliin voidaan tallentaa monipuolisesti valokuvia ja muita dokumentteja, kuten inventointitietoja. Itäisen Uudenmaan kulttuuriympäristötietoa tallennetaan digitaaliseen muotoon museon MIP-portaaliin muun työn ohella. Tavoitteena on tallentaa tietoa arkeologiasta ja rakennuksista ja avata tietoa alueittain asukkaiden ja asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Työ saatiin hyvään alkuun Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuonna 2023.
Toistaiseksi Itä-Uudenmaan alueelta MIP:ssä on kattavat tiedot Sipoosta. Myös Porvoosta on portaalissa suurin osa uudemmista kulttuuriympäristötiedoista. Muualta Itä-Uudenmaan alueelta tietoja on vielä hyvin satunnaisesti.
-Kulttuuriympäristötyössä käytämme MIP tietokantaa päivittäin. Tarkoituksena on saada koko alueeltamme kattavat tiedot ohjelmaan, Toivonen painottaa.
Kulttuuriympäristötietokanta MIP:iä käyttävät alueelliset vastuumuseot kokoontuvat useamman kerran vuodessa keskustelemaan ohjelman käytöstä ja kehittämisestä. Muista alueellisten vastuumuseoiden tutkijoilta saa tarvittaessa apua ja tukea.
Yhteistyön merkitys on muutenkin tärkeää. Toivosen mukaan se korostuu erityisesti museokentän ulkopuolella. Toivosen vetämä tiimi on pyrkinyt aktiivisesti siihen, että alueen kuntien kaavoitus, rakennusvalvonnat, katu- ja puisto-osastot ottavat heihin yhteyttä matalla kynnyksellä. Yleensä kulttuuriympäristöasiat tulevat paremmin otettua huomioon, kun tiimi on mukana heti alusta alkaen.
-Kulttuuriympäristön säilyminen ei ole vain menneisyyden vaalimista, vaan myös investointia tulevaisuuteen. Hyvin hoidettu ja arvostettu kulttuuriympäristö lisää alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä, Toivonen lisää.
Rakennusten säilyminen ja korjaaminen on mitä parhain ilmastoteko
Rakennustutkijana Toivonen painottaa rakennusten osalta kestäviä ratkaisuja. Rakennusten säännöllinen huoltaminen vähentää tarvetta isoille ja kalliille peruskorjauksille. Tarpeettomia korjauksia ei kannata tehdä.
Rakennusten säilyminen ja korjaaminen on samalla mitä parhain ilmastoteko, sillä purkamisessa tuhlataan rakennukseen käytettyjä materiaaleja ja luonnonvaroja. Vain noin kymmenesosa materiaaliin sitoutuneesta energiasta saadaan säilymään kierrättämällä.
-Tutkimusten mukaan ensimmäiset 50 vuotta rakennusten korjaaminen on hiilineutraalimpaa kuin purkava uudisrakentaminen. Korjausrakentamisen tulisikin olla merkittävämmässä roolissa kuntien hiilineutraalisuustavoitteissa, Toivonen tarkentaa.
Alalla käydään myös paljon keskustelua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien sään ääri-ilmiöiden vaikutuksesta rakennusten säilymiseen. Tässäkin ennakoiva kunnossapito on tärkeää, jotta kosteus ja tuuli eivät edesauta rakennusosien tuhoutumista.
Rakennustutkijan työ mahdollistaa siis paljon. Ei siis ihme, että työ on ollut Toivoselle mieluisaa. Vastuuta ja tehtäviä on riittänyt mukavasti. Työnsä kautta hän on päässyt tutustumaan moniin hienoihin kohteisiin.
-Käymme usein yhdessä korjausrakentamisen asiantuntijamme Annika Korhosen kanssa katselmuksilla ja olemme vierailleet tosi erilaisissa rakennuksissa ja paikoissa. Mieluisimpia vierailukohteita ovat ne paikat, joissa omistajilla on tahto korjata ja säilyttää rakennuskantaa tai kohde on erittäin hyvin säilyttänyt rakennusaikansa ilmeen. Mieleenpainuvan paikasta voi tehdä myös ympäristö, pihapiiri tai maisema, Toivonen päättää.