Porvoon museon Holmin talossa (Välikatu 11) avautuu kesäkuun alussa (5.6.) taiteilija Sanna Johanssonin Katoava horisontti -valokuvanäyttely. Johansson toimii Porvoon museon näyttelyvalvojana sekä oppaana ja on osa museon yleisötyötiimiä. Työ museossa on monipuolista ja inspiroivaa. Tähän kuuluu ryhmien opastamista, työpajojen ohjaamista sekä muuta asiakaspalvelua.
Vapaalla Johansson edistää valokuvausprojektejaan, jota myös Katoava horisontti -näyttely edustaa. Silloin hän ottaa valokuvia, käsittelee niitä, työskentelee pimiössä tai pohtii aiheita.
Taide on kiinnostanut Johanssonia nuoresta lähtien ja siksi myös museoala on tuntunut omalta. Kiinnostus luovia ammatteja kohtaan ohjasi opiskelemaan valokuvausta, josta hän jaksaa edelleen innostua.
-Polku taiteilijaksi on alkanut vähitellen. Olen valokuvannut useita kiinnostavia aiheita ja pitänyt osasta myös näyttelyitä, joka ovat useimmiten liittyneet paikkoihin tai maisemiin. Olen kuvannut esimerkiksi lähiötä, jossa olen kasvanut, linnoituksia ja rajantakaista Karjalaa. Aiheeni ja kuvani ovat menneet viime vuosina abstraktimpaan suuntaan. Alkuaikojen kuvani olivat enemmän dokumentaarisia kuin nykyään, Johansson kertoo.
Olen ollut jo kauan kiinnostunut maisemien ja paikkojen valokuvaamisesta
Katoava horisontti -näyttely on ollut Johanssonille mieluinen projekti. Näyttely viittaa löyhästi valokuvauksen alkuaikoihin. Visuaalisena inspiraationa on ollut piktorialismi, joka oli 1800–1900-lukujen taitteessa vaikuttanut ensimmäinen valokuvauksen tyylisuunta. Piktorialisteille oli tyypillistä muokata kuvia jälkikäsittelyssä ja heidän kuvansa olivat usein utuisia ja romanttisia.
Näyttelyä varten Johansson on joutunut miettimään monia asioita. Viimeisimpinä hän on hoitanut näyttelyn ripustamista sekä valokuvien kehystämistä. Itse projekti on alkanut kuitenkin jo ennen varsinaisen näyttelyn syntyä.
-Olen valokuvannut työmatkoillani Helsingin ja Porvoon välillä näkemiäni maisemia jo ennen kuin tiesin tästä näyttelystä. Kun aloin suunnitella näyttelyä, päätin jatkaa siitä. Näyttelyn nimi Katoava horisontti viittaa maiseman ajallisuuteen. Olen ollut jo kauan kiinnostunut maisemien ja paikkojen valokuvaamisesta, Johansson jatkaa.
Näyttelyn työt eivät ole syntyneet hetkessä, sillä Johansson kuvaa filmille. Ennen kuin hän saa valmiita vedoksia esille filmit pitää kehittää, ja skannata, valita oikeat kuvat ja käsitellä ne. Näyttelyä varten Johansson on valmistanut myös syanotypioita, jotka ovat preussinsinisiä kuvia akvarellipaperille.
-Syanotypia on vanha kuvien tekemisen menetelmä, johon käytetään kemikaaleja (ammoniumferrisitraattia ja kaliumferrisyanidia), paperia ja auringon valoa. Syanotypiat ovat erityisiä tällä hetkellä sen takia, etten ole ennen tehnyt niitä maisemakuvista, Johansson jatkaa.
Pidän katsomisesta, oli se sitten luonto, maisema, kuvat tai mitä tahansa
Museotyö ja ura taiteilijana tuovat Johanssonille paljon iloa. Vaikka työroolit eroavat, hän uskoo molempien täydentävän tosiaan. Työssä motivoi asiakkaiden kohtaaminen sekä erityisesti lasten ilahduttavat ja mielenkiintoiset kommentit. Taiteilijana puolestaan uuden oppiminen, oivallukset ja konkreettinen työ sekä prosessit ja niiden loppuunsaattaminen.
-Taiteilijana minua on motivoinut myös tutkimustyö jonkin tietyn aiheen parissa, josta olen ollut kiinnostunut. Saatan innostua esimerkiksi jostain taiteilijasta tai tyylistä niin, että kaivan esiin kaiken tiedon mitä löydän. Innostun edelleen valokuvista ja taiteesta yleensäkin. Pidän katsomisesta, oli se sitten luonto, maisema, kuvat tai mitä tahansa, Johansson lisää.
Taiteilijan työ on mahdollistanut Johanssonille monia mieleenpainuvia tilanteita. Erityisesti mieleen on painunut vuosina 2010 ja 2011 Karjalan evakkoihin liittynyt projekti, jona aikana hän kävi kuvaamassa luovutetuilla alueilla Venäjän puolella tavaten ihmisiä, jotka olivat joutuneet lähtemään alueelta lapsina. Projekti oli mieleenpainuva monella tavalla, sillä Johansson kuuli monia koskettavia tarinoita siitä, mitä nämä ihmiset olivat aikanaan kokeneet. Useimmille oli jäänyt jatkuva ikävä vanhoille kotiseuduille.
Taide ja työ Porvoon museossa on Johanssonille merkityksellistä ja tärkeää. Oman tärkeän merkityksensä luo myös vapaa-aika, johon kuuluu tärkeitä ihmisiä ja rakas kissa. Johansson nauttii myös lukemisesta. Uutena harrastuksenaan hän mainitsee ompelun.
Sanna Johanssonin Katoava horisontti -näyttely on esillä Holmin talossa (Välikatu 11) 5.6.2026−10.1.2027.