Porvoon seudulla kankaiden kudonta on ollut tärkeä elinkeino jo 1600-luvulta lähtien. Tähän liittyen Porvoon museolla on valtava määrä tekstiilinäytteitä. Museolla on kaksi systemaattisesti kerättyä tekstiilinäytekokoelmaa; Wahrmanin (1923) ja Weckmanin (1954) kokoelmat, jotka koostuvat 1700–1900-lukujen aikana Porvoon seudulla ammattimaisesti kudottujen kankaiden näytteistä, sekä pienempiä kokonaisuuksia; Thomanderin ja Marttojen näytekokoelmat.
Kokoelmat painottuvat Porvoon seudun vahvoihin tuotannonlajeihin: puuvillasta ja pellavasta valmistettuihin vaatetuskankaisiin. Joukossa on myös kodintekstiilejä. Näytteet on kerätty eri puolilta Porvoota ja muista Itä-Uudenmaan pitäjistä.
Tällä hetkellä museolla on käynnissä Itä-Uudenmaan käsityötaito näkyviin -hanke, jossa tekstiilinäytekokoelmat luetteloidaan, digitoidaan ja avataan Finna-palveluun. Hanketta rahoittavat Svenska kulturfonden ja Kansan Sivistysrahasto. Työ tuottaa uutta tietoa, merkityksellistä sisältöä Finna-palveluun sekä kiinnostavaa ja monia koskettavaa aineistoa museon tulevaan näyttelyyn vuodelle 2026. Hankkeen avulla halutaan tuoda ainutlaatuiset kokoelmat laajan yleisön tietoisuuteen, antaa menneiden vuosikymmenten keruutyölle ansaitsemansa arvostus ja taata niin tutkijoille kuin laajalle yleisöllekin pääsy aineiston äärelle.
Hankkeessa yhdistyvät tekstiiliperinne ja laajemmin itäsuusimaalainen suomenruotsalainen kulttuuriperintö, jota on kerätty museoon 1800-luvulta lähtien. Samalla se avaa muun muassa käsityötaitojen opetukseen, kansansivistykseen, naisten asemaan ja kansallisuusaatteeseen liittyviä ilmiöitä 1800-luvun lopulta 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin. Hanketta varten museo on palkannut erillisen tutkijan, Helena Hämäläisen. Hämäläinen on koulutukseltaan käsityönopettaja sekä kudonnan artesaani. Hän pitää huolen, että projekti etenee hankesuunnitelman mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
Hämäläinen keskittyy hankkeessa erityisesti 1800-lukuun
Hämäläinen on tehnyt pitkään töitä eri museoissa ja työskennellyt erityisesti kokoelmapuolella. Tutkijana hän pääsee toimimaan nyt ensimmäistä kertaa. Vaikka työ on hyvin paljon tietokoneen äärellä tehtävää istumatyötä, sisältää se myös paljon muuta.
-Luetteloin eli vien tekstiilinäytekokoelmien tiedot sähköiseen kokoelmanhallintaohjelmaan (MuseumPlus) ja valokuvaan ne. Teen tämän ohella Excel-tiedostoja, joista saan kootusti tietoa näytekokonaisuuksista. Luen myös paljon kirjallisuutta, joka taustoittaa näytteiden historiaa, Hämäläinen kuvailee työtään.
Hämäläinen keskittyy hankkeessa erityisesti 1800-lukuun, jolloin moni maaseudun nainen kutoi kankaita kotiteollisuutena. Tarkoituksena on myös taustoittaa sitä, miten tekstiilinäytteet liittyvät yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin virtauksiin sekä nykypäivän porvoolaisiin.
Tekstiilinäytteet, joita Hämäläinen käsittelee, on kiinnitetty pahviarkeille. Arkkeja säilytetään siististi mapeissa ja laatikoissa. Hankkeen myötä vanhat mapit ja laatikot vaihdetaan uusiin. Vaikka yksittäinen näyte ei ole kovin suuri, on näytteitä yhteensä kuitenkin sadoittain, mikä tekee työstä melko fyysisen. Työ näytteiden parissa on Hämäläisen mielestä antoisaa ja mielenkiintoista.
-Tekstiilinäytteet ovat mielestäni ihania. Minua ilahduttaa erityisesti se, kuinka paljon tietoa näytteistä on olemassa. Isosta osasta on tiedossa esimerkiksi se, kuka on kutonut kankaan ja milloin, Hämäläinen kertoo.
Myös yhteistyön merkitys on tärkeä osa Hämäläisen työtä. Yhteistyötä hän tekee muun muassa alueellisen vastuumuseotutkijan kanssa, jonka avulla hän saa yhteyden kyliin, joissa näytteitä on kudottu. Myös yleisötyötiimin kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävää muun muassa tulevan näyttelyn suunnittelussa ja valmistamisessa.
Niitä voisi äkkiseltään pitää tehdastekoisina
Hankkeen aikana Hämäläinen on tehnyt selkeän havainnon tekstiilinäytteiden osalta. Ne ovat päällisin puolin laadukkaita ja hyväkuntoisia. Tämä on tullut esille erityisesti puuvillakankaiden osalta.
-Kankaat on kudottu todella ohuista langoista ja ne ovat tiiviitä ja ryhdikkäitä. Niitä voisi äkkiseltään pitää tehdastekoisina, vaikka ne on kudottu pääosin 1800-luvun maalaistaloissa sen aikaisin välinein, Hämäläinen jatkaa.
Hämäläinen pitää Itä-Uudenmaan käsityötaito näkyviin -hanketta tärkeänä monestakin syystä, erityisesti kulttuuriperinnön vaalimisen ja yleisön tietoisuuden kautta. Hämäläinen itse kertoo ymmärtäneensä hankkeen myötä paremmin kudonnan merkityksen Porvoon alueella.
Hän uskoo, että hanke tulee laajentamaan tietoisuutta aiheen tiimoilta. Siinä on myös paljon mahdollisuuksia, kuten tutkimuksellisia jatkopolkuja.
-Aineistoa on olemassa niin runsaasti, että siitä riittää tutkittavaa, Hämäläinen päättää hymyillen.