7.-8.4.2025 Tuomiorovastin pappila (Suomenkyläntie 6, 06100 Porvoo)
Porvoon museo järjestää kaksipäiväisen Mikrohistoriallinen näyttelykieli -seminaarin ja työpajan Porvoossa 7.-8.4.2025. Seminaarissa pohditaan mikrohistoriallisten menetelmien soveltamista yleisesti ja näyttelytyössä erityisesti.
Aikataulu maanantai 7.4.2025
Klo 9.30 Aamukahvit
Klo 10 Maija Mäkikalli
Televisio, lepotuoli ja astiakaappi: esine osana lähdemateriaalien joukkoa.
Klo 11 Anu Huttunen
Miten kertoa ihmisistä, joista ei saisi kertoa? Mielisairaalamuistot, tiedonhankinta ja näyttelykerronta.
Klo 12 Omakustanteinen lounas
Klo 13 Pirkko Soininen
Voiko teksti herättää kuolleet henkiin? Kuvittelun rajat elämäkertaromaanissa.
Klo 14 Kahvit ja aikaa itsenäiselle työskentelylle
Klo 15 Margaretha Jämbäck ja Iina Wahlström
Porvoon museon näyttelyuudistus ja tapaus Fredrika Snygg.
Aikataulu tiistai 8.4.2025
Klo 8.45 Aamukahvit
Klo 9.15 Kirsi Vainio-Korhonen
Väärentäjä, kulkukauppias ja seksityöntekijä 1800-luvun alun Suomessa. Miten syntyvät kansanihmisten elämäntarinat?
Klo 10.15 Leila Koivunen
Kongon helmi? Museoesineen historian jäljillä.
Klo 11.15 Omakustanteinen lounas
Klo 12.15 Työpajat:
Mai Joutselainen
Lähdekritiikki näyttelyn taustalla – hyvä renki, huono isäntä?
Johanna Lehto-Vahtera
Suunnanmuutoksia
Iina Wahlström
Näyttelykielen monet sävyt
Klo 15.15 Lähtökahvit
Seminaariesitykset johdattavat osallistujia mikrohistoriallisten menetelmien ja tutkimusten äärelle sekä avaavat esineiden ja kertomusten välistä suhdetta. Esimerkkien kautta pohditaan lähdekriittisyyttä ja hienotunteisuutta. Esityksissä kuullaan, miten eri henkilöistä kertominen on vaikuttanut käytetyn kielen tyyliin ja miten suhtautua tiedollisiin aukkoihin, joita henkilön historiaan esim. lähteiden puuttuessa jää.
Puhujaesittelyt:
Anu Huttunen on toimittajataustainen filosofian maisteri, muotoilija ja museoammattilainen, joka on tutkinut mikrohistoriallisesti muun muassa 1800-luvulla eläneitä naisia sekä Rauhan sairaalan historiaa.
Leila Koivunen toimii yleisen historian professorina Turun yliopistossa. Koivunen on kiinnostunut tiedon ja mielikuvien syntyprosesseista kulttuurien välisissä kohtaamisissa. Hän on tutkinut eksoottisiksi miellettyjen esineiden keruun ja esittelyn historiaa Suomessa.
Maija Mäkikalli on Turun yliopiston dosentti, joka on tutkimuksissaan keskittynyt erityisesti materiaalisen kulttuuriin. Hän on tutkinut muun muassa Bomanin huonekalutehtaan tuotantoa osana modernisoituvan kulttuurin ilmiöitä.
Pirkko Soininen on kirjailija ja vapaa toimittaja, joka on kirjoittanut sekä runoutta että proosaa. Hänet tunnetaan erityisesti suomalaisia naistaitelijoita ja -kirjailijoita käsittelevistä elämäkertaromaaneistaan.
Kirsi Vainio-Korhonen on Turun yliopiston Suomen historian professori ja palkittu tietokirjailija. Tutkimustyössään hän on perehtynyt sukupuolihistoriaan, kaupunkien elinkeinohistoriaan ja erityisesti suomalaisen naisyrittäjyyden, naisten palkkatyön ja kaupunkikäsityöläisten historiaan.
Osallistujat valitsevat etukäteen mihin kolmesta työpajasta haluavat osallistua. Työpajoissa käsitellään lähdekritiikkiä, näyttelyprosessin suunnanmuutoksia ja käyttelykielen eri sävyjä.
Työpajojen teemat:
Lähdekritiikki näyttelyn taustalla – hyvä renki, huono isäntä?
Jokainen lähde on syntynyt tiettyä tarkoitusta varten. Kiireen keskellä turvaudutaan usein tuttuun ja turvalliseen tietolähteeseen, ja sen kriittinen tarkastelu unohtuu. Mitä lähteiden äärellä pitäisi kysyä, että näyttelyn katse säilyisi kirkkaana? Miten lähdekritiikki voisi poikia uusia lähestymistapoja tuttuunkin aiheeseen? Millainen olisi toimiva ja napakka lähdekriittisyyden muistilista museoiden näyttelytyöhön? Työpajassa luodaan yhdessä sellainen! Työpajan vetäjänä toimii Porvoon museon kulttuuriperintötutkija Mai Joutselainen.
Suunnanmuutoksia
Näyttelyprojekteissa idea ja alkuasetelma sisältävät kysymyksenasettelun. Näyttely on media ja palvelu, jolla on kohderyhmä ja tarve sekä oma paikkansa museon näyttelyprofiilissa. Hyvinkin perusteltu näyttelyaihe voi kuitenkin muuttua näyttelyä tehdessä. Lähteet voivat johtaa uusien kysymysten äärelle. Mitä seuraa, jos tutkimus ja aineisto osoittavat uuden suunnan, kun prosessi on jo käynnissä? Huomioivatko museot näyttelytutkimuksen tulokset keskeneräisessä näyttelyprojektissa? Minkälaisia kompromisseja voidaan tehdä ja kenelle ne pitää perustella? Työpajan vetäjänä toimii Porvoon museon museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera.
Näyttelykielen monet sävyt
Katoaako mikrohistorian tarkkuus näyttelyä tehdessä? Miten eri esittämisen tavat rakentavat kerrontaa? Miten löytää näyttelyyn sisällöstä kumpuavia sävyjä? Miten kirjoittaa lyhyesti, mutta säilyttää sisällön tarkkuus? Entä voivatko museoiden näyttelyt sekä saavuttaa kielellisesti erilaisessa asemassa olevia kävijöitä että ylläpitää kotimaisten kielten rikasta ilmaisuvoimaa? Työpajassa lähestytään teemaa muun muassa kirjoistustehtävien kautta. Työpajan vetäjänä toimii Porvoon museon näyttelyamanuenssi Iina Wahlström.
Toivomme, että osallistujilla on omassa työssään parhaillaan meneillään jokin näyttelyprojekti tai muu vastaava työtehtävä, johon seminaarin teemat voivat antaa tukea. Osallistujat saavat omaan projektiinsa liittyvän pienen etukäteistehtävän.
Seminaariin ja työpajaan osallistuminen on maksutonta. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautumiset ke 2.4.2025 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: iina.wahlstrom@porvoonmuseo.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, mihin työpajaan mieluiten osallistuisit. Kerro myös mahdolliset ruoka-aineallergiat tai muut erityisruokavaliotoiveet.
Tapahtumaa on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.