TAKO-verkosto (Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto) on julkaissut Vihreän kätköissä -teemaa käsittelevillä verkkosivuillaan Porvoon museon arkeologi Riikka Mustosen ja amanuenssi Susanna Widjeskogin kirjoittaman artikkelin kesällä 2022 toteutetusta puutarha-arkeologisesta tutkimuksesta J.L. Runebergin kodin pihapiirissä.
Mustonen ja Widjeskog toimivat hankkeen yhteistyöryhmässä yhdessä muun muassa J.L. Runebergin kotimuseon museopuutarhuri MMT Josef Rauhin ja Porvoon kaupungin vastaavan puutarhuri Inkeri Tarkiaisen kanssa. Tutkimuksen kenttätyöosuudesta ja jälkitöistä vastasivat Muuritutkimus Oy:n arkeologit FT Kari Uotila (vastuullinen johtaja), Huk Elisabeth Ahola (kenttätyönjohtaja), FM Lauretta Suomi (kenttätyönjohtaja) ja museopuutarhuri FM Aaja Peura. Kasvijäänneanalyysistä vastasi Turun yliopiston tutkija FT Mia Lempiäinen-Avci. Tutkimuksen rahoitti Senaatti-kiinteistöt.
-J.L.Runebergin kodin puutarha on yksi harvinaisista historiallisista kaupunkipuutarhoista Suomessa. Kansallisrunoilija Johan Ludvig ja kirjailija Fredrika Runeberg asuivat talossa vuosina 1852–1878, ja puutarhaa on pyritty säilyttämään mahdollisimman alkuperäisessä asussaan. Sitä ei ole aikaisemmin tutkittu arkeologisin menetelmin. Puutarha-arkeologisia tutkimuksia on Suomessa tehty vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, amanuenssi Susanna Widjeskog kertoo.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytyykö nykyistä puutarhaa edeltävistä käyttövaiheista arkeologisia jäänteitä ja voidaanko maanäytteistä tehtävän makroanalyysin avulla tarkentaa paikan kasvitieteellistä historiaa.
-Tutkimuksen aikana pihapiirissä tehtiin aluksi maatutkaus, jonka tarkoituksena oli selvittää, onko puutarhassa maanalaisia rakenteita. Samalla saatiin tietoa myös pihakäytävien aikaisemmista sijainneista. Maatutkauksessa ei havaittu puutarhan alueella selkeitä rakenteita, arkeologi Riikka Mustonen kertoo.
Arkeologiset havainnot kertovat puutarhan historiasta
Puutarha-arkeologisessa tutkimuksessa tehtiin maatutkaus, pienialaiset kaivaukset ja jälkitöissä maanäyteanalyysejä. Havainnot toivat uutta tietoa puutarhan käyttöhistoriasta.
Maanäytteistä löytyi vilja- ja rikkakasvien, vadelman, terttuseljan ja koivun siemeniä sekä yllättäen myös kaksi viikunan siementä. Viikuna on Välimereltä peräisin oleva tuontikasvi, mikä kertoo aikakauden kulutustottumuksista. Kauran ja ohran siemenet voivat viitata viljelyyn 1700-luvulla tai sitä vanhemmalla ajalla – ennen kuin tontti rakennettiin asumiskäyttöön. Vadelman siemeniä löytyi paikalta, jossa Fredrikan vadelmapensaan tiedetään kasvaneen.
-Kaivauksista nousi esiin myös historiallisen ajan rikkonaista esineistöä, kuten astianpaloja, lasia, liitupiipun kappaleita sekä tuluspii. Osa astioista oli aikanaan vain varakkaampien saatavilla. Rikkoutuneiden tavaroiden ja jätteen hautaaminen maahan oli yleistä, Mustonen toteaa.
Ulkorakennuksen perustusten alta löydettiin metallipurkki, jonka XRF-analyysi paljasti sisältäneen lyijymönjää – ainetta, jota käytettiin mm. kattojen ja veneiden suojaamiseen.
Tulokset eivät tuoneet esiin harvinaisia vanhoja puutarhakasveja eivätkä tuoneet lisätietoa puutarhassa kasvavan mustamarjaorapihlajan varhaisemmasta historiasta, mutta ne tarjosivat arvokasta tietoa puutarhan käytöstä ja Runebergien arjesta. Aineistoa on tarkoitus analysoida lisää myöhemmin. Samalla tutkimus vahvisti, että puutarha-arkeologia tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia historiallisen tiedon täydentämiseen.
Artikkeli tutkimuksesta on luettavissa TAKO-verkoston sivuilla:
https://www.takoverkosto.fi/nykydokumentointi/nykydokumentointiprojektit/vihrean-katkoissa/runebergin-puutarha/
Lisäksi Runebergin kodin puutarhaan syysasussa voi tutustua virtuaalisesti Muuritutkimuksen laatiman 3D-mallin avulla: Linkki tutkimuksen 3D-malliin
Yhteyshenkilö:
Riikka Mustonen
Arkeologi
040 580 7759
riikka.mustonen@porvoonmuseo.fi