
Saara Hopea-Untracht
Porvoon museon kokoelmiin kuuluu laaja kokonaisuus Hopea-Untrachtin tuotannon eri osista, hänen henkilökohtaisia esineitään ja valokuvia.
Porvoon museon esinekokoelmiin kuuluu paljon 1700-luvun ja etenkin 1800-luvun aineistoa huonekaluista erilaisiin tekstiileihin ja soittimiin. Muotoilun osuus on vahva, taideteollisuuskokoelmassa on esineistöä AB Iriksen jugend-keramiikasta ja Louis Sparren huonekaluista Saara Hopea-Untrachtin suunnittelemiin lasiesineisiin. Kokoelma on karttunut ensisijaisesti lahjoituksin yli 125 vuoden ajan. Museon perustamisesta alkaen päämääränä on ollut Porvoon seudun ja itäisen Uudenmaan kulttuuriperinnön tallentaminen.
Toiminnan alkuvaiheessa koko kokoelma pyrittiin pitämään yleisölle esillä. Kokoelmaan kuului mm. hevosajoneuvoja, laaja kirkollisten esineiden kokonaisuus Sipoosta, kustavilaistyylisiä huonekaluja, kaupungin historiaan liittyvää esineistöä, aseita, kansanomaisia työvälineitä, esihistorian löytöjä, posliinia, lasia, pukuja, rahoja ja soittimia.
1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla kokoelmiin hankittiin huonekaluja ja muuta esineistöä renessanssityylistä biedermeieriin. Uusi kokonaisuus oli mm. ammattikuntalaitokseen liittyvä aineisto. Myös sisällissotaan liittyvää materiaalia kerättiin.
Huomattavat testamenttilahjoitukset 1920- ja 1930-luvulla saatiin kreivi Carl Alexander Armfeltilta, Valter Sjöbergiltä sekä Annie ja Berta Edelfeltiltä. Kokonaisuuksiin kuului mm. keramiikkaa ja huonekaluja 1700- ja 1800-luvuilta. Edelfelt-lahjoituksessa oli Albert Edelfeltin taideteosten lisäksi perheen historiaan liittyvää aineistoa.
Toisen maailmansodan aikana kokoelmiin liitettiin mm. Thordis Lindh -lahjoitus, johon kuului esineistöä leikkikaluista huonekaluihin sekä erilaisia tekstiileitä, sekä Pehr Gaddin lahjoitus, jossa oli mm. huonekaluja, valaisimia, sekä laaja kokonaisuus grafiikkaa 1600-luvulta 1800-luvulle.
Erik Borgströmin lukkokokoelma liitettiin kokoelmiin testamentin perusteella 1950-luvulla, jolloin kerättiin myös laaja tekstiilinäytekokoelma Porvoon maalaiskunnan alueelta. Se liitettiin tekstiilikokoelmaan, joka tässä vaiheessa muodosti jo huomattavan osan kokoelmia. Kokonaisuuteen kuului lähinnä säätyläisiin liittyvää aineistoa 1700-luvulta ja etenkin 1800-luvulta.
1960-luvun lopulla kokoelmaan liitettiin kansakoulunopettaja John Linsénin lahjoitus, jossa oli yli tuhat esinettä huonekaluista keramiikkaan ja lasiin. 1970-luvun alussa kokoelmiin liitettiin kultaseppä Lauri Veriön työvälineitä 1900-luvun alusta. Kultasepän työtä esittelevää kokonaisuutta täydennettiin myöhemmin Almin ja Hopean verstaasta saaduilla kokonaisuuksilla. Uutena painopistealueena 1980-luvulla olivat arkipäivän esineet ja etenkin pula-aikaan liittyvä aineisto.
Porvoon seudun teollisen perinnön tallentamiseen liittyivät mm. Porvoon Teknillisen Tehtaan laaja aineisto, joka saatiin vuonna 1992, kun tehtaan toiminta päättyi Porvoossa. Kokoelmiin saatiin myös kaupungissa toimineiden kauppaliikkeiden kalustusta ja myyntiaineistoa, sekä pienyritysten koneita ja laitteita. Paikallisen terveydenhuollon historiaan liittyi Porvoon maalaiskunnan neuvolatoiminnasta kertova aineisto.
Myös tapetti- ja tallennusnäytteitä tallennettiin. Huonekalukokoelma on kasvanut nykyiseen laajuuteensa lähinnä joidenkin suurlahjoittajien ansiosta. Keramiikka- ja lasikokoelmassa on ajallisesti laaja aineisto. Vanhemman aineiston lisäksi siihen kuuluu mm. Saara Hopean suunnittelemaa lasitavaraa ja Savilinna Yhtiö Oy:n valmistamaa keramiikkaa. Vuonna 2012 museon sai lahjoituksena ns. Veteraanikokoelman, jossa on toisen maailmansodan aikaan liittyvää aineistoa.
Porvoon museon kokoelmiin kuuluu laaja kokonaisuus Hopea-Untrachtin tuotannon eri osista, hänen henkilökohtaisia esineitään ja valokuvia.
Porvoon museon AB Iris -taideteollisuuskokoelma on huomattavimpia Suomessa. Siihen kuuluu yli 300 Louis Sparren ja A.W. Finchin suunnittelemaa esinettä.