Walter Sjöbergin vuoden 1911 lahjoitukseen kuului myös kaksi kyynelpulloa, jotka olivat peräisin Rooman katakombeista. Lasinpuhaltaminen kehittyi Lähi-idän Välimeren puoleisella rannikkoalueella ensimmäisellä esikristillisellä vuosisadalla ja kasvoi suoranaiseksi teollisuudeksi kaikkialla Rooman laajassa valtakunnassa. Nopealla ja kustannustehokkaalla tekniikalla valmistettiin erilaisia käyttö- ja ylellisyysesineitä yksinkertaisista hajustepulloista taidokkaisiin pöytäastioihin. Ajanlaskun alussa kirjoittanut kreikkalainen historioitsija ja maantieteilijä Strabon kommentoi lasinpuhalluksesta puhuessaan (16,2,25) muun muassa edullista hintatasoa ja totesi, että Roomassa lasimaljan voi ostaa kuparilantilla.
Lasi korvasi nopeasti saven myös hajustepullojen materiaalina. Latinalaisen unguentarium-nimityksen lisäksi on myöhemmin käytetty muitakin termejä, kuten ampulli eli pikkuamfora, balsamario suomessakin käytössä olevasta balsami-sanasta, sekä lacrimatorio latinan sanasta lacrima, kyynel. Kautta aikojen vainajille laitettiin viimeiselle matkalle mukaan erilaisia esineitä vaaseista lamppuihin, rahoista koruihin, siis esineitä, jotka olivat olleet tärkeitä ja käytössä jo elävässä elämässä. Lasiampulleja kuviteltiin käytetyn surijoiden vuodattamien kyynelten keräämiseen. Ne ovat korkeudeltaan yleensä 3–20 senttimetriä. Kokonaisuutena antiikin aikainen hajusteteollisuus oli mittavaa keramiikasta tai lasista aina oliiviöljypohjaiseen sisältöön. Kasviuutetta saatiin sekä paikallisesti että tuontitavarana muun muassa ruusuista, orvokeista ja iiriksistä, eksoottisempia vaihtoehtoja myös orientista. Rooman katakombit ovat maanalaisten hautakatujen verkosto. Niitä oli kaupungin ympäristössä kuutisenkymmentä, kokonaispituudeltaan noin 150 kilometriä. Ne hakattiin pehmeään ja tuliperäiseen tuffikallioon ja pitkien käytävien varrella oli vainajien makuusijoja useammassakin kerroksessa.
Lasiampulli (Inv. 3483A)
Walter Sjöberg 1911
K 6,1 cm; maks H 3,2 cm
Ampulli on pyöreäpohjainen ja pussimainen, kaula on katkennut juuresta. Lasi on vaalean sinivihertävää ja siinä on hieman helmiäisen sävyjä. Lasiampullien muotoluokituksessa se edustaa monilla alueilla suosittua tyyppiä, joka oli tuotannossa vuosina 15–100.
Lasiampulli (Inv. 3483B)
Walter Sjöberg 1911
K 7 cm; maks H 3 cm
Ampullin vartalo on pussimainen, siinä on tasapohja ja sylinterikaula. Lasi on vaalean sinivihertävää. Lasiampullien muotoluokituksessa se edustaa koko Apenniinien niemimaalla tavallista tyyppiä, joka oli tuotannossa vuosina 15–120.
Ote Leena Pietilä-Castrénin artikkelista Lahjoitusesineitä antiikin maailmasta (2023).