Soturikylä on idyllinen asuinalue Porvoon keskustan läheisyydessä urheilukentän vieressä. Alkujaan se rakennettiin talvi- ja jatkosodan invalideille ja heidän perheilleen. Yksi hankkeen keskeisistä tulisieluista oli Borgåbladetin päätoimittaja Helmer J. Wahlroos, joka käynnisti rakentamisessa tarvittujen varojen keräyksen talvisodan jälkeen vuonna 1940. Tavoite onnistui yli odotusten ja alkuperäinen suunnitelma yhdestä invalidikodista muuttui kokonaiseksi asuinalueeksi. Lahjoituksia saatiin niin yksityishenkilöiltä, yhdistyksiltä, järjestöiltä kuin firmoiltakin. Tukea tuli myös Ruotsista.
Porvoon kaupunki suhtautui hankkeeseen suopeasti ja luovutti rakentamiseen aluksi kaksi korttelia viidenkymmen vuoden määräajaksi. Tänä aikana tonteista ei tarvinnut maksaa mitään vuokraa. Soturikylän kaavoitustyön teki arkkitehti Anna-Lisa Stigell. Hän piirsi alueelle 11 omakotitaloa kolmeen kortteliin ja niitä jakavan Sotilastien. Myöhemmin aluetta vielä laajennettiin.
Rakennustyöt alkoivat maaliskuun alussa 1941. Talkooväkeä oli työmaalla aina runsaasti: ensimmäisenä talkoopäivänä rakennuspaikalle tuli kolmisenkymmentä miestä ja kahdeksan hevosta puhdistamaan aluetta lumesta ja tekemään maansiirtotöitä. Kevään kuluessa työmaalla oli apuna talkoolaisia niin kaupungista kuin ympäröivistä kylistäkin hevosten ja kuorma-autojen kanssa. Apua saatiin koululuokilta ja aseveliyhdistyksiltä, mukana oli myös reserviläisiä ja paikallisten firmojen työntekijöitä. Talkooväkeä virkistettiin kahvilla ja Brunbergin lahjoittamilla karamelleilla.
Kaupungin vapaapalokunta oli apuna, kun huhtikuun lopulla aloitettiin rakennusten perustustöitä. Toukokuun alussa pystytettiin jo talojen seiniä, rakennusten puuosat tulivat Eklöfin sahalta. Nopeasti edenneen rakentamisen keskeytti jatkosodan syttyminen kesäkuussa 1941, nyt talkoomiehiä tarvittiin rintamalla. Sodan myötä myös rakennustarvikkeiden saanti vaikeutui ja hinnat nousivat huomattavasti.
Ensimmäiset sotainvalidiperheet muuttivat valmistuneisiin taloihin lokakuussa. Uudet talot oli nimetty suurimpien lahjoittajien mukaan, alueelta löytyivät mm. Laborstuga, Eklöfska huset ja Brobergska huset. Lisää perheitä muutti alueelle rakennusten valmistumisen myötä. Kaikkiaan kodin sai lähes kaksikymmentä perhettä, jotka lunastivat edullisin lainaehdoin talot omikseen.
Soturikylän juhlalliset vihkiäiset pidettiin keväällä 1942, paikalla oli myös presidentti Risto Ryti. Suomen ensimmäisen ns. asevelikylän laajeneminen jatkui vielä seuraavina vuosina. Alueelle rakennettiin uusien asuintalojen lisäksi mm. kerhotalo kirjastoineen. Pihat saivat edelleenkin aluetta leimaavan vihreän ilmeensä lahjoitusvaroin toteutetuista hyötypuutarhoista.
Juha Jämbäck
