Nykymuotoisen mäkihypyn katsotaan syntyneen Norjan Telemarkissa. Siellä alettiin jo 1800-luvun alkupuolella tehdä sopiviin luonnonmäkiin korkeita hyppyreitä, joissa kilpailtiin niin pystyssä pysymisessä kuin myös hypyn pituudessa. Norjalaisten siirtolaisten myötä mäkihypyn vaikutteet levisivät ympäri maailmaa ja saapuivat myös Suomeen. Suomen varhaisimmissa hiihtokilpailuissa oli usein lajina myös mäkihyppy, esimerkiksi Porvoossa 1880-luvulla. Ensimmäinen suomalainen virallinen mäenlaskukilpailu järjestettiin Helsingissä vuonna 1886.
Helsingfors Skidklubbenin jäsenet antoivat vuonna 1909 mäkihyppynäytöksen Kokonniemen kalliolla. Pisin hyppy kantoi 14,5 metriä. Kesällä 1923 samaiselle kalliolle ryhdyttiin raivaamaan tilaa oikealle, puiselle hyppyrimäelle. Mäki vihittiin käyttöön 9.2.1924 ja sen rakentamisen päävastuu oli Borgå IFK:n talkooväellä. Avajaisjuhlaa varten mäki oli koristeltu lipuin ja Hannes Konnon johdolla puhallinseptetti soitti avajaisfanfaarin. Juhlapuheiden jälkeen suoritettiin avajaishyppy ja tämän jälkeen itse kisa käynnistyi. Keli ei ollut paras mahdollinen sillä pohjoinen tuuli haittasi hyppyjä. Seuraavana päivänä tuuliolosuhteet olivat paremmat ja pisin hyppy – kaatumatta – oli A. Eklöfin 26 metrin pituinen leiskautus. Vuonna 1926 mäkiennätys parani metrillä kun Holger Baggström hyppäsi 27 metriä.
Porvoon Akilleksen junioreiden joukosta löytyi 1920-luvulla monia lupaavia hyppääjiä. Menestys kotimäessä ei kuitenkaan aina riittänyt muissa kisoissa, sillä esimerkiksi Salpausselän isompi mäki tuotti ongelmia ja porvoolaiset kisaajat kaatuivat usein. Kisahyppyjen lisäksi Kokonniemen mäestä hypättiin näytösluontoisesti kaksoishyppyjä, mikä ei sekään aina ollut aivan riskitöntä. Vuonna 1927 Porvoossa pidetyssä näytöksessä oman aikansa Suomen parhaimpiin yhdistetyn miehiin lukeutunut Toivo Nykänen kaatui pahasti suorittaessaan juuri kaksoishyppyä ja katkaisi onnettomuudessa jalkansa.
Hyppyrin nokalta avautui mahtava maisema kohti Alba Nova –vaneritehdasta, Eklöfin lautatarhoja ja Laborin makasiineja, takana näkyivät Näsin kartano ja tuomiokirkko. Alue kuului Porvoon maalaiskuntaan mutta liitettiin vuonna 1927 Porvoon kaupunkiin. Kokonnimen hyppyrimäki oli aluksi ahkerassa käytössä, mutta myöhemmin sen käyttö hiipui ja mäki pääsi ränsistymään. Myöhemmin Kerkkooseen rakennettiin uusi hyppyrimäki, josta ponnisti maailman maineeseen mm. kerkkoolainen Kurt Kallio saavuttaen mainetta menestyneenä mäkihyppääjänä ja arvostettuna mäkihyppytuomarina.
