Borgå Bryggeri – Porvoon Panimo; pala porvoolaista teollisuushistoriaa

MED Borgå Bryggeris sista trähus rivs ner foto E Nurmi

Ruotsalaissyntyinen kauppias Viktor Wulff osti vuonna 1870 Lundinkadulta (tuolloin Puistokatu) keskeneräiseksi jääneen tehdaskiinteistön, rakennutti sen loppuun ja perusti siihen panimon. Hän palkkasi vuonna 1872 panimomestariksi ruotsalaisen Robert Wilhelm Ekblomin, josta tuli tehtaan omistaja vuonna 1875. Ekblomin liiketoimet menestyivät, ja hän rakennutti panimoon kaksikerroksisen kivisen uudisrakennuksen, johon kuului myös työläisasuntoja. Panimon nimeksi tuli Borgå Bryggeri – Porvoon panimo. Tehdas valmisti oluen lisäksi portteria, kaljaa ja simaa. Panimossa työskenteli kymmenkunta työntekijää, jotka tekivät 12-14 -tuntisia päiviä. Kahdeksan hevosta kuljetti tuotteita kaupunkiin ja ympäristöön. Panimon valmistama portteri oli suosittua Helsingissä saakka.

Vuosisadan vaihteessa Ekblom siirsi tehtaan Mårten-pojalleen, joka oli hankkinut Keski-Euroopassa panimomestarin koulutuksen. Porvoon panimon tiloihin kuuluivat tuolloin konttori, panimomestarin huone, eteinen, renkikammari, panimosali, kone-, mallas-, pullotus-, huuhtelu-, ja hiivahuoneet, kellari, puusepän sekä tynnyrintekijän huone. Lundinkadun ja Runeberginkadun varrella sijainneessa puutalossa sijaitsi Mårten Ekblomin perheen koti.

Panimon tuotteet olivat suosittuja ja ne tunnisti pulloetiketin ja korkin BB-tunnuksesta, joka oli taiteilija Louis Sparren piirtämä. Mårten Ekblom tilasi myös kotiinsa jugend-tyylisen, huippumuodikkaan sisustuksen Louis Sparrelta ja tämän puusepänliikkeestä vuoden 1905 tienoilla, jolloin hän toi kaupunkiin amerikkalaisen nuorikkonsa Wenonah Williamsin. Ekblomin kotia uusittiinkin huone huoneelta ja siitä muodostui omalle ajalleen erittäin moderni ja yksilöllinen kokonaisuus.

Ekblomin panimo selvisi kaikista ongelmista, niin kilpailijoistaan, raittiusliikkeestä, kieltolaista kuin myös sodista. Erityisesti kieltolain mukanaan tuomista vaikeuksista selvittiin kun 1920-luvulta lähtien tehtaassa alettiin valmistaa virvoitusjuomia.  Ekblom-suvun omistus päättyi vasta vuonna 1952 tehtaan siirtyessä Wihuri-yhtymälle, joka siirsi vuonna 1969 tuotannon Heinolaan. Panimon kaikki rakennukset  purettiin pois vuoteen 1979 mennessä – niiden joukossa myös Lundinkadun ja Runeberginkadun kulmassa sijainnut puutalo.

Lue myös

Fem diskussioner i Wikmanska huset – Borgå museum publicerar podcastserien Ljudbilder från Wikmanska huset

”Det lilla orange tvåvåningshuset i mitten av Gamla stan i Borgå har stått på sin plats sedan 1700-talet. Byggnaden är inte ensam, den reser sig smalt mellan raden av bodar och stenhuset. Under sin historia har den bland annat fungerat som bagarstuga, hem för vaktmästarfamiljen Wikman och åtminstone en katt, museets kansli och förråd. Wikmanska huset har upplevt mycket. Det berättar nu mångahanda historier om vi bara fattar att stanna upp och lyssna.”
(Inledning till podcasterna Ljudbilder från Wikmanska huset)

Holmska gårdens jul 2026

På andra våningen i Holmska gården strålar 1700-talets julfirande 25.11.2026−10.1.2027. Diverse tidstypiska julförberedelser, seder och festtraktering utgör en del av museets interiör.

KOMMUNIKATIONSPLANERARE TILL BORGÅ MUSEUM

Har du suveräna digikunskaper och är en god skribent? Är du inspirerad av uppgifter som kräver visuell och grafisk planering och vill du vara med och utveckla Borgå museets kommunikationsprocesser?

Antikhandlaren Walter Sjöberg, hans person och porträtt

I antikhandlaren Walter Sjöbergs (1864–1937) testamentsdonation till Borgå museum ingick en liten oljemålning föreställande honom själv. Tavlan är målad år 1919 av Sjöbergs långvariga vän Akseli Gallen-Kallela. Det stadslandskap från