Turistina Porvoossa vuonna 1937

Toripäivä Porvoossa 1930-luvun alussa. Valok. Hj. Lindfors. Kuva: Porvoon museo.

Vuonna 1937 julkaistu pieni Porvoo – matkailijan opas on loistava opaskirjanen täydellisen Porvoo-vierailun suunnittelemiseen. Se sisältää niin lyhyen historiakatsauksen kaupungin menneisyyteen kuin myös juna- ja bussiaikataulut, listan ravintoloista, kahviloista, hotelleista ja nähtävyyksistä sekä tietoja eri virastojen, pankkien ja postin aukioloajoista. Väliin on lisätty eri kauppaliikkeiden mainoksia. Oppaan lopusta löytyy myös pieni kartta, jotta turistin liikkuminen tuntemattomassa kaupungissa olisi helpompaa.

Saapuminen Porvooseen on helppoa ja mutkatonta sillä valittavana on useampia juna-, laiva- tai linja-autovuoroja. Omalla autolla Helsingin suunnasta tulevan matkailijan iloksi on avattu uusi tie liikenteelle edellisenä vuotena. Oppaan mukaan uusi tie on nykyajan vaatimukset täyttävä, suora kuin viivoittimella vedetty, mutta leveydeltään hiukan vaatimaton.  Kaupunkia lähestyttäessä tien vasemmalle puolelle jää Johannisbergin kunnalliskoti ja oikealle puolelle Porvoon Golfkerhon 18-kuoppainen golfrata ja Näsinmäki.

Pitkän matkan uuvuttama matkailija saattaa valita yösijan kolmesta eri hotellista: Kauppatorin laidalla sijaitsevat Grand Hôtell ja Seurahuone, Jokikadulla puolestaan sijaitsee Hotelli Porvoo. Tämän lisäksi ravintola Unter den Lindenin yhteydessä on myös huoneita saatavilla matkustajille kuin myös Piispankadulla sijainneessa kristillisessä Hospitz Elim – matkustajakodissa. 

Pikaisen virkistäytymisen jälkeen turisti on valmis tutustumaan Porvoon nähtävyyksiin. Opaskirjan suosituksen mukaan kiertokäynti kannattaa aloittaa kansallisrunoilija J.L. Runebergin kotimuseosta, sillä onhan Porvoo tunnettu Runebergin kaupunkina. Runebergin kodin naapurustossa on Porvoon kansanopisto ja Porvoon kuuromykkäkoulu, kumpainenkin ensimmäisiä laatuaan maassamme.  Komeiden koulurakennusten sarjaa jatkaa Lukiokadulla sijaitseva Porvoon ruotsalainen lyseo, jonka vanha kirjasto on vertaansa vailla.

Suunnatessaan kohti Kauppatoria turisti voi nähdä monta merkittävää kohdetta: toria reunustaa niin Raatihuone, Porvoon suomalainen yhteislyseo kuin myös pari vuotta aikaisemmin valmistunut Svenska gården.  Kauppatorilta vasemmalle leviää Runebergin esplanaadi, jonka keskellä komeilee J.L. Runebergin patsas. Puiston läpi kulkeva Runeberginkatu päättyy pohjoisessa Nikolainkadun yli Rihkamatoriin, jossa on Porvoon kaukolinja-autoasema.

Vanhan kaupungin puolella miltei jokaisella askeleella kulkija kohtaa historiallista maata kulttuurihistoriallista kohdetta. Vanhan Raatihuoneentorin laidalla sijaitsevat Historiallinen museo ja Ville Vallgrenin kuvanveistomuseo.  Jokikadun varrella turisti voi pysähtyä ihailemaan ”Linnaa”, jossa Aleksanteri I yöpyi Porvoon valtiopäivien aikaan vuonna 1809. Vanhalta raatihuoneentorilta johtaa jyrkkä mäki Kirkkotorille ja tuomiokirkkoon. Törmän harjalla vasemmalla sijitsee Runoilijakoti ja sitä vastapäätä Albert Edelfeltin muistomerkki. Kirkkotorin laidalla on piispantalo sekä vanha lukiotalo, jonka suureen saliin on sijoitettu Walter Runebergin veistoskokoelma.  Lukiotalosta ei ole montaa askelta Linnamäen honkien koristamille valleille, joilta on kaunis ja laaja näköala kohti Porvoonjokea.

Komeiden näkymien vuoksi opas suosittelee myös kiipeämään Näsinkivelle, jonka kupeessa sijaitsevat historiallisesti merkittävä hautausmaa ja Näsin kartano. Näsinkiveltä katsottuna kaupunkikuvaan piirtyvät niin kaupungin vesitorni kuin myös kaupungin monet pankkitalot, Pohjoismaiden suurimman kustannusliikkeen WSOYn komea rakennus ja kasvavan kaupungin esikaupunkialueet kauempana idässä ja kaakossa.

Toripäivä Porvoossa 1930-luvun alussa. Valok. Hj. Lindfors. Kuva: Porvoon museo.

Lue myös

villasaksirapu

Fripassagerare

Invasiva arter har, avsiktligt eller oavsiktligt, flyttats av människan till nya områden. Sjöfartens roll är betydande. Under segelfartygens tidsperiod kunde organismer vara fästa vid skrovet, som havstulpanen, eller frön kunde

Kultaranta II

Kultaranta II – porvoolaista veneenrakennustaitoa parhaimmillaan Tasavallan tärkein vene on Kultaranta, jolla presidentti liikkuu kesäaikaan Naantalissa kesäasuntonsa Kultarannan vesillä. Nykyinen presidentti Sauli Niinistön käytössä oleva alus on järjestyksessä jo kahdeksas

Kadonneen Sahasaaren salaisuus

Kadonneen Sahasaaren salaisuus Porvoonjokea etelään päin matkatessa vastaan tulee Hamarin edustalla salaperäinen saarirykelmä – Sahasaaret. Umpeen kasvaneiden saarten rantamilla näkyy lahonneita paalujen raatoja, kanavan tapainen väylä ja rakennelmien jäänteitä. Tunnelma