Turistina Porvoossa vuonna 1937

Toripäivä Porvoossa 1930-luvun alussa. Valok. Hj. Lindfors. Kuva: Porvoon museo.
Toripäivä Porvoossa 1930-luvun alussa. Valok. Hj. Lindfors. Kuva: Porvoon museo.

Vuonna 1937 julkaistu pieni Porvoo – matkailijan opas on loistava opaskirjanen täydellisen Porvoo-vierailun suunnittelemiseen. Se sisältää niin lyhyen historiakatsauksen kaupungin menneisyyteen kuin myös juna- ja bussiaikataulut, listan ravintoloista, kahviloista, hotelleista ja nähtävyyksistä sekä tietoja eri virastojen, pankkien ja postin aukioloajoista. Väliin on lisätty eri kauppaliikkeiden mainoksia. Oppaan lopusta löytyy myös pieni kartta, jotta turistin liikkuminen tuntemattomassa kaupungissa olisi helpompaa.

Saapuminen Porvooseen on helppoa ja mutkatonta sillä valittavana on useampia juna-, laiva- tai linja-autovuoroja. Omalla autolla Helsingin suunnasta tulevan matkailijan iloksi on avattu uusi tie liikenteelle edellisenä vuotena. Oppaan mukaan uusi tie on nykyajan vaatimukset täyttävä, suora kuin viivoittimella vedetty, mutta leveydeltään hiukan vaatimaton.  Kaupunkia lähestyttäessä tien vasemmalle puolelle jää Johannisbergin kunnalliskoti ja oikealle puolelle Porvoon Golfkerhon 18-kuoppainen golfrata ja Näsinmäki.

Pitkän matkan uuvuttama matkailija saattaa valita yösijan kolmesta eri hotellista: Kauppatorin laidalla sijaitsevat Grand Hôtell ja Seurahuone, Jokikadulla puolestaan sijaitsee Hotelli Porvoo. Tämän lisäksi ravintola Unter den Lindenin yhteydessä on myös huoneita saatavilla matkustajille kuin myös Piispankadulla sijainneessa kristillisessä Hospitz Elim – matkustajakodissa. 

Pikaisen virkistäytymisen jälkeen turisti on valmis tutustumaan Porvoon nähtävyyksiin. Opaskirjan suosituksen mukaan kiertokäynti kannattaa aloittaa kansallisrunoilija J.L. Runebergin kotimuseosta, sillä onhan Porvoo tunnettu Runebergin kaupunkina. Runebergin kodin naapurustossa on Porvoon kansanopisto ja Porvoon kuuromykkäkoulu, kumpainenkin ensimmäisiä laatuaan maassamme.  Komeiden koulurakennusten sarjaa jatkaa Lukiokadulla sijaitseva Porvoon ruotsalainen lyseo, jonka vanha kirjasto on vertaansa vailla.

Suunnatessaan kohti Kauppatoria turisti voi nähdä monta merkittävää kohdetta: toria reunustaa niin Raatihuone, Porvoon suomalainen yhteislyseo kuin myös pari vuotta aikaisemmin valmistunut Svenska gården.  Kauppatorilta vasemmalle leviää Runebergin esplanaadi, jonka keskellä komeilee J.L. Runebergin patsas. Puiston läpi kulkeva Runeberginkatu päättyy pohjoisessa Nikolainkadun yli Rihkamatoriin, jossa on Porvoon kaukolinja-autoasema.

Vanhan kaupungin puolella miltei jokaisella askeleella kulkija kohtaa historiallista maata kulttuurihistoriallista kohdetta. Vanhan Raatihuoneentorin laidalla sijaitsevat Historiallinen museo ja Ville Vallgrenin kuvanveistomuseo.  Jokikadun varrella turisti voi pysähtyä ihailemaan ”Linnaa”, jossa Aleksanteri I yöpyi Porvoon valtiopäivien aikaan vuonna 1809. Vanhalta raatihuoneentorilta johtaa jyrkkä mäki Kirkkotorille ja tuomiokirkkoon. Törmän harjalla vasemmalla sijitsee Runoilijakoti ja sitä vastapäätä Albert Edelfeltin muistomerkki. Kirkkotorin laidalla on piispantalo sekä vanha lukiotalo, jonka suureen saliin on sijoitettu Walter Runebergin veistoskokoelma.  Lukiotalosta ei ole montaa askelta Linnamäen honkien koristamille valleille, joilta on kaunis ja laaja näköala kohti Porvoonjokea.

Komeiden näkymien vuoksi opas suosittelee myös kiipeämään Näsinkivelle, jonka kupeessa sijaitsevat historiallisesti merkittävä hautausmaa ja Näsin kartano. Näsinkiveltä katsottuna kaupunkikuvaan piirtyvät niin kaupungin vesitorni kuin myös kaupungin monet pankkitalot, Pohjoismaiden suurimman kustannusliikkeen WSOYn komea rakennus ja kasvavan kaupungin esikaupunkialueet kauempana idässä ja kaakossa.

Toripäivä Porvoossa 1930-luvun alussa. Valok. Hj. Lindfors. Kuva: Porvoon museo.

Lue myös

Fem diskussioner i Wikmanska huset – Borgå museum publicerar podcastserien Ljudbilder från Wikmanska huset

”Det lilla orange tvåvåningshuset i mitten av Gamla stan i Borgå har stått på sin plats sedan 1700-talet. Byggnaden är inte ensam, den reser sig smalt mellan raden av bodar och stenhuset. Under sin historia har den bland annat fungerat som bagarstuga, hem för vaktmästarfamiljen Wikman och åtminstone en katt, museets kansli och förråd. Wikmanska huset har upplevt mycket. Det berättar nu mångahanda historier om vi bara fattar att stanna upp och lyssna.”
(Inledning till podcasterna Ljudbilder från Wikmanska huset)

Holmska gårdens jul 2026

På andra våningen i Holmska gården strålar 1700-talets julfirande 25.11.2026−10.1.2027. Diverse tidstypiska julförberedelser, seder och festtraktering utgör en del av museets interiör.

KOMMUNIKATIONSPLANERARE TILL BORGÅ MUSEUM

Har du suveräna digikunskaper och är en god skribent? Är du inspirerad av uppgifter som kräver visuell och grafisk planering och vill du vara med och utveckla Borgå museets kommunikationsprocesser?

Antikhandlaren Walter Sjöberg, hans person och porträtt

I antikhandlaren Walter Sjöbergs (1864–1937) testamentsdonation till Borgå museum ingick en liten oljemålning föreställande honom själv. Tavlan är målad år 1919 av Sjöbergs långvariga vän Akseli Gallen-Kallela. Det stadslandskap från