Parkki Julie

PIENI Julie

Parkki Julie laskettiin vesille Hamarin telakalla vuonna 1859. Aluksen lastattiin 200 lästiä puutavaraa kuljetettavaksi eteläisemmille leveysasteille muiden porvoolaisalusten tapaan.

Parkki Reginan pienoismalli

MED Regina

Bertil Karlssonin taidokkaasti valmistama parkki Reginan pienoismalli tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia lähietäisyydeltä porvoolaista 1870-luvun laivanrakentamista.

Puusta paperiksi vettä pitkin

MED Tolkkisten sellu

August Eklöf osti vuonna 1885 Tolkkisten höyrysahan. Muutamaa vuotta myöhemmin hän innostui uudesta puunjalostusmenetelmästä, selluloosan valmistuksesta.

s/s J.L. Runeberg

ss Runeberg

Kaksoispotkurilla varustettu höyrylaiva s/s J.L. Runeberg oli järjestyksessä toinen höyrylaivoista, joka kantoi kansallisrunoilijan nimeä ja liikennöi Porvoon ja Helsingin väliä.

Fortuna-jaala

PIENI Fortuna jaala

Fortuna valmistui vuonna 1949, viimeisenä Porvoon seudun jaaloista.

Kuvien Porvoo

Kuvien Povoo esittelee monia eri puolia siitä, miten Porvoo ja elämä sen ympärillä on muuttunut 125 vuoden aikana.

Lasten valtiopäivätanssiaiset 2021

Perinteeksi muodostuneet Lasten valtiopäivätanssiaset järjestettiin vuonna 2021 uudella tavalla, kun lähes 1300 porvoolaista 3.–4.-luokkalaista osallistui tapahtumaan etänä omissa luokkahuoneissaan perjantaina 26. maaliskuuta.

Sneckenströmin perheen joulu

1800-luvulla joulunaikaan kuuluivat erilaiset joulunvalmistelut ja lukuisat juhlat. Sneckenströmin perhe oli erityisen tunnettu upeista uudenvuoden juhlistaan monine herkkuineen.

1960-luvun uudistuva Empire-Porvoo

Vanhan Porvoon eteläpuolinen alue, ns. Empire-Porvoon alue, on ollut syntymästään saakka Porvoon kehityksen symboli, johon on kiinnitetty kasvu- ja kehittämishaaveita.

Kokonniemen hurjat hyppääjät

Nykymuotoisen mäkihypyn katsotaan syntyneen Norjan Telemarkissa. Siellä alettiin jo 1800-luvun alkupuolella tehdä sopiviin luonnonmäkiin korkeita hyppyreitä, joissa kilpailtiin niin pystyssä pysymisessä kuin myös hypyn pituudessa.

Koulutielle

Vuonna 1866 annettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa ensimmäinen kansakouluasetus, jonka mukaan koulutusvastuu siirtyi kirkolta kunnille.