Borgå Bryggeri – Porvoon Panimo; pala porvoolaista teollisuushistoriaa

MED Borgå Bryggeris sista trähus rivs ner foto E Nurmi

Ruotsalaissyntyinen kauppias Viktor Wulff osti vuonna 1870 Lundinkadulta (tuolloin Puistokatu) keskeneräiseksi jääneen tehdaskiinteistön, rakennutti sen loppuun ja perusti siihen panimon. Hän palkkasi vuonna 1872 panimomestariksi ruotsalaisen Robert Wilhelm Ekblomin, josta tuli tehtaan omistaja vuonna 1875. Ekblomin liiketoimet menestyivät, ja hän rakennutti panimoon kaksikerroksisen kivisen uudisrakennuksen, johon kuului myös työläisasuntoja. Panimon nimeksi tuli Borgå Bryggeri – Porvoon panimo. Tehdas valmisti oluen lisäksi portteria, kaljaa ja simaa. Panimossa työskenteli kymmenkunta työntekijää, jotka tekivät 12-14 -tuntisia päiviä. Kahdeksan hevosta kuljetti tuotteita kaupunkiin ja ympäristöön. Panimon valmistama portteri oli suosittua Helsingissä saakka.

Vuosisadan vaihteessa Ekblom siirsi tehtaan Mårten-pojalleen, joka oli hankkinut Keski-Euroopassa panimomestarin koulutuksen. Porvoon panimon tiloihin kuuluivat tuolloin konttori, panimomestarin huone, eteinen, renkikammari, panimosali, kone-, mallas-, pullotus-, huuhtelu-, ja hiivahuoneet, kellari, puusepän sekä tynnyrintekijän huone. Lundinkadun ja Runeberginkadun varrella sijainneessa puutalossa sijaitsi Mårten Ekblomin perheen koti.

Panimon tuotteet olivat suosittuja ja ne tunnisti pulloetiketin ja korkin BB-tunnuksesta, joka oli taiteilija Louis Sparren piirtämä. Mårten Ekblom tilasi myös kotiinsa jugend-tyylisen, huippumuodikkaan sisustuksen Louis Sparrelta ja tämän puusepänliikkeestä vuoden 1905 tienoilla, jolloin hän toi kaupunkiin amerikkalaisen nuorikkonsa Wenonah Williamsin. Ekblomin kotia uusittiinkin huone huoneelta ja siitä muodostui omalle ajalleen erittäin moderni ja yksilöllinen kokonaisuus.

Ekblomin panimo selvisi kaikista ongelmista, niin kilpailijoistaan, raittiusliikkeestä, kieltolaista kuin myös sodista. Erityisesti kieltolain mukanaan tuomista vaikeuksista selvittiin kun 1920-luvulta lähtien tehtaassa alettiin valmistaa virvoitusjuomia.  Ekblom-suvun omistus päättyi vasta vuonna 1952 tehtaan siirtyessä Wihuri-yhtymälle, joka siirsi vuonna 1969 tuotannon Heinolaan. Panimon kaikki rakennukset  purettiin pois vuoteen 1979 mennessä – niiden joukossa myös Lundinkadun ja Runeberginkadun kulmassa sijainnut puutalo.

Lue myös

villasaksirapu

Fripassagerare

Invasiva arter har, avsiktligt eller oavsiktligt, flyttats av människan till nya områden. Sjöfartens roll är betydande. Under segelfartygens tidsperiod kunde organismer vara fästa vid skrovet, som havstulpanen, eller frön kunde

Kultaranta II

Kultaranta II – porvoolaista veneenrakennustaitoa parhaimmillaan Tasavallan tärkein vene on Kultaranta, jolla presidentti liikkuu kesäaikaan Naantalissa kesäasuntonsa Kultarannan vesillä. Nykyinen presidentti Sauli Niinistön käytössä oleva alus on järjestyksessä jo kahdeksas

Kadonneen Sahasaaren salaisuus

Kadonneen Sahasaaren salaisuus Porvoonjokea etelään päin matkatessa vastaan tulee Hamarin edustalla salaperäinen saarirykelmä – Sahasaaret. Umpeen kasvaneiden saarten rantamilla näkyy lahonneita paalujen raatoja, kanavan tapainen väylä ja rakennelmien jäänteitä. Tunnelma